03/2017 uutiset

Ilmarinen nousee osa 3

Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi saamme nähdä palan Suomelle tärkeää historiaa: Panssarilaiva Ilmarisen uudelleensynnyn. Espoon Viherkallion koulun ala-asteen oppilaat rakentavat laivan yhteistyönä koko koulun eri luokkien voimin taito- ja taidekurssilla kierrätysmateriaaleista. Pienoismallin pituus on kaksi metriä. Ilmarisen uudelleenrakentaminen kunnioittaa Suomen satavuotisjuhlaa, sotiemme veteraaneja ja sodissa kaatuneiden uhrauksia. Helsingin Reservin Sanomien kuudessa digilehdessä seurataan panssarilaivan valmistumista.

Laivaa valmistellaan naamiomaalausta varten.
Laivaa valmistellaan naamiomaalausta varten.

Operaatio Nordwind ja Ilmarisen menetys

Operaatio Nordwind oli hämäysoperaatio, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija uskomaan, että Saksan joukot olivat nousemassa maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille mereltä päin. Tarkoitusta varten koottiin 15 aluksen saattue, joka purjehti Utöstä etelään, tarkoituksenaan saada Neuvostoliiton tiedustelu huomaamaan laivat. Operaatio kuitenkin epäonnistui kaikin puolin.

Saattue purjehti etelään 13. syyskuuta 1941 reittiä, jota ei oltu ehditty ennalta raivata miinoista. Päivällä havaittiin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina, jota ei saatu irrotetuksi käsivoimin merellä. Kun kello 20.30 pimeys koitti ja saattueen piti kääntyä takaisin, Ilmarinen käännettiin oikean kautta, jotta raivaimeen mahdollisesti tarttunut miina ei törmäisi alukseen.

Peräkannella laivan suuret potkurit.
Peräkannella laivan suuret potkurit.

Käännöksen aikana tapahtui kuitenkin voimakas räjähdys, joka tärisytti laivaa, ja vasemmalta puolelta nousi märssytornin korkuinen vesipatsas. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja kaatui vajaassa minuutissa. Laiva upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Saattueen muut laivat pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui. Laivaston komentaja, kommodori Eero Rahola, ja rannikkolaivaston komentaja sekä Ilmarisen päällikkö, komentaja Ragnar Göransson, olivat selviytyneiden joukossa. Pelastuneiden joukossa oli myös aluksen tulenjohtoupseeri, luutnantti Viljo Revell, josta myöhemmin tuli yksi Suomen sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä arkkitehteja.

Eri värit rajattiin tarkasti vanhojen valokuvien mallia noudattaen.
Eri värit rajattiin tarkasti vanhojen valokuvien mallia noudattaen.

Ei tiedetä varmuudella, mistä uppoamisen aiheuttanut miina oli peräisin. Yksi mahdollisuus oli, että Tallinnan edustalle kesäkuussa 1941 lasketusta miinakentästä oli irronnut yksi miina, joka aluksi tarttui Ilmarisen miinasuojaan. Pitkään siellä raahauduttuaan miina ehkä joutui jyrkässä käännöksessä laivan alle, jolloin se irtosi ankkuristaan ja iski aluksen pohjaan. (jatkuu seuraavassa numerossa).

Keskeneräisenäkin panssarilaiva Ilmarinen oli esillä Viherkallion koulun taitoaineiden kurssin näyttelyssä. Näyttelyyn osallistui koulun oppilaiden lisäksi näiden vanhempia ja suuri joukko muitakin sukulaisia. Kuvien taustalla näkyy ruskealle paperille tehdyt laivan piirustukset, joita hyväksikäyttäen oppilaat suunnittelivat ja tekivät laivan kansirakenteita ja laipioita.

Rannikkopanssarilaivassa oli kahdeksan 105 mm:n Bofors tykkiä ja pääaseina neljä 254mm Bofors tykkiä.
Rannikkopanssarilaivassa oli kahdeksan 105 mm:n Bofors tykkiä ja pääaseina neljä 254mm Bofors tykkiä.

Ilmarisen 105 mm:n jaos 3
Ilmarisen 105 mm:n jaos 3. Kuva Wikimedia commons.

Veteraaniasiat ja Suomi-100 vuotta ovat meille tärkeitä asioita.

Komentajakapteeni Mikko Leppänen
Viherkallion koulun rehtori
Espoo-Kauniainen Reserviupseerit

Kuvat: Mikko Leppänen
Historiatekstin lähde: Wikipedia

Jaa uutinen: