Suomen puolustuskykyä ja Puolustusvoimien valmiutta vahvistetaan

Puolustusvoimien päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut kansallisen puolustuskyvyn tärkeyden. Suomen hallitus on kehysriihessään 5.4.2022 päättänyt kohdentaa Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa. Suunnitelma kohdentaa lisäpanostuksia myös muille turvallisuusviranomaisille mm. rajavalvonnan tehostamiseen sekä kyberturvallisuuden parantamiseen.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024–2026 noin 408–536 miljoonalla eurolla vuodessa. Samalla hallitus on perunut Puolustusvoimien osalta kevään 2021 kehysriihessä päätetyn 35 miljoonan euron leikkauksen, joka kohdentui sekä toimintaan että materiaalihankintoihin.

Lisäksi hallitus valmistelee kevään 2022 toista lisätalousarviota siten, että jo kuluvana vuonna puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näiden lisäresurssitarpeiden sisältö tarkentuu myöhemmin.

Päätösten taustalla on Suomen puolustuskyvyn turvaaminen kaikissa tilanteissa. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti keskiviikkona 6.4.2022 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta.
– Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen.

Euroopan turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Jännitteet heijastuvat myös Pohjois-Eurooppaan ja Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen turvallisuusympäristöön tulevat olemaan pitkäaikaisia. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Puolustuskyvyn vahvistaminen tarkoittaa muun muassa jo käytössä olevan Puolustusvoimien materiaalin käyttövarmuuden parantamista, materiaalin ja ampumatarvikkeiden hankintoja, kertausharjoitusten lisäämistä ja lisähenkilöstöä.

Toiminnan taso ja henkilöstö

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella 2023–2026 tasokorotus, joka kohdentuu seuraaviin osa-alueisiin:
– Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään Valtioneuvoston puolustusselonteon (VN 2021:78) mukaisesti lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Henkilöstölisäykset kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön, ja ne aloitetaan jo vuonna 2022.
– Sopimussotilaiden määrää lisätään noin 180–230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta
– Puolustusvoimien päivittäisen toiminnan tason ylläpitäviä resursseja varmennetaan (kuten alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä harjoitustoiminta)

Kertausharjoitukset

Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää nostetaan noin 50 prosentilla vuodesta 2022 alkaen. Koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 9 000–10 000 reserviläisellä aiemmin suunnitellusta noin 19 000 reserviläisestä.

Vapaaehtoinen maanpuolustus

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusta lisätään vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä 8 milj. euroon, millä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn kehittämisessä. Valtionavustusta lisäämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistys kasvattaa koulutusvolyymiaan ja samalla parannetaan muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintavalmiuksia.

Puolustusmateriaalihankinnat

Hallituksen päätösten mukaisesti puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys parantamaan kansallista puolustuskykyä. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,74 mrd. euroa jatkuen aina vuoteen 2027. Lisätalousarvion 2022 kanssa puolustusmateriaalihankintojen yhteenlaskettu kokonaisuus on noin 2 miljardia euroa.

Rahoituksella hankintaan muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.

Puolustusmateriaalihankinnoilla vastataan muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, varmistetaan kriittisen materiaalin saatavuus sekä täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita. Hankinnoilla vahvistetaan myös tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Hankinnoissa otetaan huomioon Puolustusvoimien normaali kehittäminen, joka jatkuu nyt tehtävien lisähankintojen ohessa.

Lisäksi parannetaan Puolustusvoimien kaluston käytettävyyttä kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen. Samalla varaudutaan valmiudellista syistä aiheutuvaan kiinteistömenojen kasvuun, mukaan lukien energian hinnannousu.

Muut turvallisuusviranomaiset

Puolustusministeriön ohella myös Sisäministeriö julkaisi 5.4.2022 lisäpanostuksista oman hallinnonalansa turvallisuusviranomaisten toimintaan. Hallitus päätti kehysriihessään lisäpanostuksista mm. rajavalvontaan ja rajavartiolaitoksen suorituskykyyn sekä kyberturvallisuuden vahvistamiseen. Myös sisäministeriöön viime keväänä kohdennetut kehyssäästöt peruttiin.

Rajavartiolaitos

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksen suorituskykyä vahvistetaan merkittävällä lisärahoituksella. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, laajamittaisen maahantulon hallintaan ja meriturvallisuuteen osoitetaan merkittävästi lisävoimavaroja. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrän nopealla lisäämisellä noin 100 rajavartijalla ja uusina investointeina.

Rajavartiolaitoksen uusien lentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla. Muuttuneesta turvallisuustilanteesta aiheutuviin välttämättömiin lisähankintoihin kohdennetaan 20 miljoonaa vuonna 2022, 45 miljoonaa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa vuosina 2025 ja 2026. Tähän sisältyy esimerkiksi maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän jälkimmäisen vaiheen rahoitus.

Kyberturvallisuus

Julkisen talouden suunnitelmassa osoitetaan lisärahoitusta kyberturvallisuuden vahvistamiseen eri hallinnonaloille. Sisäministeriön osalta rahoitusta osoitetaan Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle, poliisille ja Hätäkeskuslaitokselle.

Määrärahalla perustetaan esimerkiksi Rajavartiolaitokseen uusi kyberyksikkö ja käynnistetään Hätäkeskuslaitoksessa hätäviestijärjestelmän uudistusprojekti järjestelmän kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Poliisille osoitetaan lisäresursseja vakavimpien ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien tietoverkkorikosten torjuntaan ja tutkintaan.

—

Lisätietoja:

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi (VM ja VNK, 5.4.2022)
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-julkisen-talouden-suunnitelma-vuosille-2023-2026-linjauksia-suomen-tulevaisuuden-kestavan-kasvun-ja-turvallisuuden-takaamiseksi

Kuvat: Puolustusvoimat