Reserviläispiirin hallitukselta

Tasan 80 vuotta sitten, 8.5.1945 toinen maailmansota Euroopassa tuli päätökseensä. Lähes kuusi vuotta jatkunut sota oli johtanut kymmenien miljoonien kuolemaan ja vanhojen Euroopan suurvaltojen murentumiseen – Ranska oli lyöty ja vasta hiljattain vapautettu, sodan aloittanut Saksa oli Hitlerin johdolla romahtanut täysin ja sodan voittajaksi noussut Iso-Britannia oli voittanut, mutta oli sodan jäljiltä pahoin väsynyt sekä kulunut.

Tätä seurasi uusien supervaltojen nousu: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, jotka aloittivat pian kilpailun johtoasemasta maailmalla. Tämä kylmä sota taas johti useisiin läheltä piti -tilanteisiin, jossa maailman kohtalo oli monesti veitsenterällä. Tämä kylmä sota päättyi sittemmin Neuvostoliiton romahdukseen ja sitä seuranneeseen hetkelliseen uskoon pysyvästä rauhasta.

Nyt vuonna 2025, sota Ukrainassa riehuu kolmatta vuotta, monta kertaa esitettyjen rauhanneuvottelujen ollessa edelleen jäissä. Samaan aikaan maapallon toisella puolella kuohuu, Intian ja Pakistanin ottaessa yhteen Kashmirissa. Samalla Kiinan entistä aggressiivisempi toiminta lähivesillään ja sen uhkaukset Taiwanin ottamisesta haltuunsa ovat nostaneet esiin pohdinnan siitä, olemmeko matkalla kohti kolmatta maailmansotaa.

Allekirjoittaneen mielestä kaikesta tästä huolimatta tilanne ei ole eskaloitumassa siihen pisteeseen, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän tulisi olla toimettomia. Tilanne, jossa Euroopan valtiot luottivat sokeasti Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon, on väistymässä ja Yhdysvaltojen fokus on siirtymässä entistä vahvemmin Aasiaan, jossa se tulee mittelemään vaikutusvallasta Kiinan kanssa. Euroopassa onkin nyt ymmärrettävä, että omasta puolustuksesta syntyy se kestävä pohja, jolla yhteiskunta kestää siihen kohdistuvat uhat. Puolustuksen ulkoistus ei yksinkertaisesti toimi ja toimii entistä huonommin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen kaltaisen supervallan johto ei pelkästään osoita selkeää kiinnostuksen puutetta Euroopan puolustukseen, mutta myös on entistä enemmän suoraan riidellyt ja jopa uhannut omia eurooppalaisia liittolaisiaan. Jos koskaan on aika reagoida, se on nyt. Hetkeäkään ei olisi hukattavaksi.

On siksi annettava tunnustusta kotimaan johdolle ja puolustusvoimille pitkänäköisyydestä. Neuvostoliiton romahdus johti Euroopan asevoimien mittaviin supistuksiin, mutta meillä asiaa katsottiin huomattavasti maltillisemmin ja tietyistä säästöistä huolimatta puolustusvoimat instituutiona säilytti asemansa. Nyt tässä epävarmuudessa vahvana säilynyt instituutio on kansamme sekä yhteiskuntamme tärkein turva. Onnemme on se myös, että lisääntyneet määrärahat mahdollistavat entistä suorituskykyisemmät puolustusvoimat ja meidän on huomattavasti helpompi rakentaa valmiiksi olevan päälle, koska emme ajaneet kaikkea alas. Euroopassa on huomattu, että on huomattavampi helpompi ajaa alas asioita, kuin perustaa niitä uudelleen.

Reserviläisinä, meillä on oma vastuumme varmistaa, että suomalainen puolustus pysyy vahvana. Pidetään siis kunnosta huolta, käydään ampumassa ja kerrataan tärkeitä reserviläistaitoja. Tämä toiminnan panos yhteiskuntamme säilymiselle on korvaamaton.

alik res Eerik Tuovinen
Hallituksen jäsen
Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry