02/2016 puheenvuoro

Vuosikokous hylkäsi sääntömuutoksen

Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 16.4.2016  Seinäjoella Teknologiakeskus Framissa. Kokouksessa käsiteltiin Reserviläisliiton säännöissä määrätyt asiat, mutta kokouksen tärkein asiakohta oli liittohallituksen esitys Reserviläisliitto ry:n sääntömuutoksesta; uudesta hallintomallista. Liittomme edellinen merkittävä sääntömuutos on jo parinkymmenen vuoden takaa. Tällöin päätettiin, että liiton yhdistykset voivat, niin halutessaan, avata jäsenyyden täysi-ikäisille Suomen kansalaisille sotilasarvosta riippumatta tai jopa varusmiespalvelusta suorittamattomille. Tämä avasi kaikille asiasta aidosti kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Muutos herätti alkuun sekä innostusta että epäilyjäkin. Vuosien saatossa se on osoittautunut kuitenkin varsin hyväksi.

Reserviläisliiton nykyinen hallintomalli koostuu liittokokouksista, joissa joka toinen vuosi syksyllä valitaan liiton hallitus kahdeksi vuodeksi. Tähän hallitukseen valitaan kuudesta suurimmasta reserviläispiiristä, kuten Helsingin Seudun Reserviläispiiristä, kaksi edustajaa ja muista piireistä valitaan kustakin yksi. Näiden lisäksi valitaan kaksi naisedustajaa. Nykyinen hallitus on kooltaan 27 hallituksenjäsentä + liitonpuheenjohtaja.

Nykyinen hallitus kokoontuu viisi kertaa vuodessa. Tarpeen vaatiessa toki useamminkin. 28 henkilön saaminen paikalle koko maan alueelta nopeasti on kuitenkin haastavaa. Niinpä hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan, johon kuuluvat: puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja kuusi muuta hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu hallituksen kokousten välillä ja valmistelee asioita hallituksen päätettäviksi. Valiokunta ei käytä hallituksen päätäntävaltaa, mutta vaikuttaa päätöksentekoon ainakin ohjaavasti. Hallituksen kokoukset sisältävät usein pitkän listan päätettäviä asioita.

Toki sekä liittohallituksenjäseniä että muita liitonjäseniä toimii myös useissa tehtävissä yhteistyökumppaniemme hallituksissa, liiton ja muiden läheisten toimijoiden työryhmissä ja valtakunnallisissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnissa. Edellä olen kuitenkin kuvannut nykyisen hallintomallin pelkistetysti, vaikka lukijasta voi toiselta tuntua.

Nyt esitetty uusi hallintomalli, olisi perustunut kerran kolmessa vuodessa kokoontuvaan liittokokoukseen, piireittäin (yksi edustaja per alkava tuhat jäsentä, joita olisi nykyisellään yhteensä 45) valittavasta liittovaltuustosta, joka kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa ja liittovaltuuston valitsemasta hallituksesta, jossa olisi ollut yhdeksän jäsentä ja liitonpuheenjohtaja. Valiokunta olisi poistunut.

Seinäjoen kokouksen puheenvuoroissa uuden hallintomallin kannattajat näkivät etuina tehokkaan ja päätäntävaltaisen hallituksen, sekä kustannussäästöt suurkokousten määrän vähetessä. Näiden lisäksi nähtiin näin useammille yhdistyksille tarjoutuvan mahdollisuus osallistua tiiviimmin liiton päätöksentekoon. Esityksen vastustajat  epäilivät harvakseltaan kokoontuvan liittovaltuuston ja pienen hallituksen kaventavan järjestödemokratiaa. Myöskään kustannussäästöjen toteutumiseen esitetyssä määrin ei uskottu.

Sääntömuutokset vaativat ¾ äänten enemmistön mennäkseen läpi. Nyt äänestystulos oli 100 ääntä puolesta ja 68 ääntä vastaan. Liittohallituksen esitys siis hylättiin.

Jos vertaa nykyistä hallintomallia ja esitettyä, reserviläispiirimme edustuksellinen painoarvo ei olisi juurikaan muuttunut nykyisestä (2/27+1) verrattuna esitettyyn (4/45+1). Hallituspaikka ei olisi ollut niin meille kuin muillekaan itsestäänselvyys vaan mahdollinen vain valtuuston äänestysprosessin kautta.

Järjestödemokratian kannalta nykyinen valiokuntamenettely ei ole aivan ongelmaton, tässä lieneekin pohdinnan paikka nykymallilla jatkettaessa. Liittokokousten trimmaaminen siten, että niihin osallistuisi säännöllisesti kattava osa yhdistyksistä on haaste sekin.

Liittomme on kuitenkin hyvässä kunnossa. Se on toiminut terästetyn aktiivisesti ampuma-asedirektiivin suhteen. Jäsenmäärämme on kasvussa. Olemmepa viimeisen vertailun mukaan suurin ja tunnetuin maanpuolustusjärjestö Suomessa. Joten oletettavaa on, että pystymme löytämään ratkaisut tehostaa ja kehittää niin hallintoamme kuin toimintaammekin,  nyt ja tulevaisuudessa.

Kevätkausi on kiireistä aikaa piirimme yhdistyksille kokousten ja toiminnan osalta. Huomionosoitusesitykset toivotaan saatavan piiriin toukokuun ensimmäisellä viikolla.

Järjestämme yhdessä Reserviupseeripiirin kanssa lauantaina 7.5. Reservi Tutuksi (ReTu) – tapahtuman Kampissa. Toimitsijoille on tarvetta ja mukaan voi ilmoittautua Kari Talikalle piirin toimistoon – kari.talikka (ät) helresp.fi. Tervetuloa!

puheenjohtaja@helresp.fi

Jaa uutinen: