2026-02

Naula numero 5, Nuoret: Helmi Torkler ja Airi Torra. Opastajana Marko Maaluoto. Kuva: Puolustusvoimat

Veteraaniperinnetyössä nuoremmat ovat nyt etulinjassa

Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry:n lipunnaulaustilaisuus kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2026.

Veteraanijärjestöjen rakennemuutos pääkaupunkiseudulla sai loppusilauksensa kansallisena veteraanipäivänä, kun lippumme naulattiin ja siunattiin juhlavin menoin Töölön kirkossa, ja yhdistyksemme uusi nimikin oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä. Näin vuonna 1965 alkanut taipaleemme sotaveteraanipiirinä on nimenkin osalta seurannut vuosikymmenten saatossa tehtäväkentässä tapahtunutta muutosta siten, että vuodesta 2022 alkaen olemme olleet jo veteraaniperinneyhdistys.

Juhlan kruunasi se, että siihen pääsivät osallistumaan niin sotaveteraani Markus Ollonqvist (100), pikkulotta Annikki Leukkunen (97), puolisoiden ja leskien edustaja, pikkulotta Taisa Kultanen (99), sotilaspoika Juhani Kivelä (92) kuin nuorten edustajat Airi Torra ja Helmi Torkler Kallion lukiosta. Kokemus ja nuoruus kohtasivat hienolla tavalla.

Pikkulotta Annikki Leukkunen, sotaveteraani Markus Ollonqvist ja Airi Torra Kallion lukiosta neuvonpidossa kahvitilaisuudessa Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Etulinjaan ovat siirtyneet nyt perinnetyöntekijät

Halusimme aikauttaa juhlallisuudet juuri kansalliseen veteraanipäivään, vaikka sopivan rakosen löytyminen useiden eri tapahtumien välistä aiheuttikin hieman päänvaivaa, mutta kyllä se sieltä löytyi. Ilahduttavaa oli myös jälleen kerran huomata, kuinka upeasti kaikki vastuutehtäviin pyydetyt suhtautuivat pyyntöömme saapua paikalle, esimerkkinä vaikkapa lippupuheen pitänyt eversti (evp.) Pertti Suominen, joka jätti väliin kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan Mikkelissä voidakseen antaa merkittävän panoksensa tässä meidän juhlassamme. Pertti totesikin osuvasti puheessaan, että “kaksikymmentä vuotta sitten, kun Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio otettiin käyttöön, keskuudessamme oli noin 120 000 sotiemme veteraania. Kuvaannollisesti he muodostivat tunnuskuvion etummaisen tammenlehvän, jota me perinnetyöntekijät olemme seuranneet. Tällä hetkellä me voimme ajatella, että vastuu on vaihtunut. Etulinjaan ovat siirtyneet perinnetyöntekijät, joiden toimintaa harveneva veteraanien joukko taustalla seuraa.” Rivit ovat harvenneet siinä määrin, että meillä on enää noin 850 veteraania.

Kirkkoherra Riikka Reina totesi lipunsiunauksessaan muun muassa, että ”Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen lippu on myös perinnelippu, joka kantaa mukanaan kunniaa, historiaa ja samalla muistoa tehdyistä uhrauksista.”

Kirkkoherra Riikka Reina Kallion seurakunnasta siunasi Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen lipun Töölön kirkon kirkkosalissa 27.4.2026.

Kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma otti tervehdyksessään esille muun muassa, että ”Tammenlehvä on vahva symboli. Se kertoo kestävyydestä, sitkeydestä ja juurista, jotka ulottuvat syvälle historiaamme. Se muistuttaa meitä siitä, että itsenäisyys, rauha ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niiden eteen on tehty mittaamattoman arvokasta työtä ja uhrauksia.”

Veteraanisukupolven arvoja mukaillen jatkakaamme perinnetyötämme yhdessä, periksi antamatta ja kaverista huolta pitäen. Ja onhan myös niin, että veteraaniperinteitä vaalimalla ja edistämällä vahvistamme samalla kriisinkestävyyttämme.

Pikkulotta Annikki Leukkusen allekirjoitus lippukirjaan naulan numero 2, Lotat, kohdalle.

26 lipunnaulaajaa

Se on ison kiitoksen paikka kaikille juhlaan osallistuneille 69 henkilölle ja aivan erityisesti vastuutehtävissä toimineille 26 lipunnaulaajalle, lippupuheen pitäneelle Pertti Suomiselle, lipun siunanneelle Riikka Reinalle ja tervehdyksen esittäneelle Eveliina Heinäluomalle sekä tietysti tapahtuman valmistelusta vastanneelle toiminnanjohtaja Marko Maaluodolle ja tilaisuuden toimeenpanossa Markon tukena toimineille hallituksen jäsenille; Heidi Aho, Marja-Leena Pihlajamaa ja Hannele Moisander. Saadun palautteen perusteella tuntuu, että järjestelyt onnistuivat hyvin: ”arvokas ja juhlava tilaisuus, jossa oli samalla kuitenkin kodikas tunnelma”, ja erityisesti lämmitti mieltä nuoren lipunnaulaajan toteamus, että ”tämä on hienoin tilaisuus, johon olen osallistunut”. Tämänkaltaisilla tapahtumilla pystymme osoittamaan kunnioitustamme veteraanien ja koko sotasukupolven tekemälle mittaamattoman arvokkaalle työlle isänmaamme eteen, ja välitämme samalla veteraanien perintöä nuoremmille sukupolville.

Kaartin jääkärirykmentin komentaja, eversti Ari Lehmuslehti antaa tyylinäytteen naulan numero 11 iskemisestä paikalleen. Kuva: Puolustusvoimat

Tyylikäs lippu

Uudesta lipustamme sanoisin, että meillä on nyt todella hieno lippu, josta on kiittäminen lipun suunnittelijaa Tuomas Hyrskyä ja lipun tekijää Eeva Nytorpia. Voikin sanoa, että toimialueellamme on juuri sopivasti kuntia, jotta niiden vaakunat sopivat tyylikkäästi kaikki päällekkäin yhteen riviin – kuudes kunta olisi aiheuttanut jo melkoisesti lisää suunnitteluhaastetta. Tuomaksen ratkaisu käyttää lipussamme jo olemassa olevia vaakunoita oli mielestäni myös erittäin onnistunut ratkaisu, sillä ne ovat jo valmiiksi tunnettuja. Jos uusi tunnus olisi suunniteltu, niin sitä ei välttämättä kukaan lipun nähnyt ”ulkopuolinen” olisi osannut yhdistää toimialueemme kuntiin. Suuri yleisö näkee uuden lippumme isosti viimeistään 4.6.2027, kun puolustusvoimain valtakunnallinen lippujuhlan päivän paraati järjestetään Helsingissä. Toivotaan uljaalle lipulle paljon käyttöä tulevina vuosina.

Oli suuri kunnia johtaa tämä arvokas seremonia, sillä näitä lipunnaulauksia ja -siunauksia voidaan kyllä hyvällä syyllä pitää kohokohtina näissä erilaisten tapahtumien varsin runsaassa vuosikierrossa. Siinä menee helposti ainakin kolmisenkymmentä vuotta ennen kuin vastaavaan tilaisuuteen on mahdollisuus osallistua riippuen paljolti siitä, kuinka usein lippua ulkoilutetaan eri tapahtumissa vuosien ja vuosikymmenten saatossa.

Lippu on nyt naulattuna, siunattuna ja uljaasti telineessään – pientä hymynkarettakin on jo havaittavissa kolmikolla puheenjohtaja Vesa Sundqvist, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen ja toiminnanjohtaja Marko Maaluoto.

Lyhyesti yhdistyksestämme

Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry on yksi Tammenlehvän Perinneliitto ry:n 27:stä alueellisesta perinneyhdistyksestä, ja sillä on perinnetoimikunnat Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella. Yhdistystämme voidaan kutsua myös nimellä Pääkaupunkiseudun veteraaniperinneyhdistys, ja vastaavasti Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen perinnetoimikuntia voidaan kutsua veteraaniperinnetoimikunniksi.

Yhdistys huolehtii toimialueellaan sotasukupolven tuki- ja hoivatyöstä sekä veteraaniperinteen edistämisestä. Veteraanien perinnön siirtämisessä nuoremmille sukupolville parhaaseen lopputulokseen päästään tekemällä se yhdessä toimialueemme runsaslukuisan järjestökentän, kuntien ja koulujen kanssa.

Pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksessä on vielä noin 140 veteraanijäsentä ja noin 230 puoliso- ja leskijäsentä. Kunniakansalaistemme tukityötä teemme vielä vuosien ajan.

Veteraaniperinnetyö painopisteenä ja näyttelyt vetonauloina

Yhdistyksen toiminnan painopiste on jo kuitenkin siirtynyt veteraaniperinnetyöhön, jota tehtiin johdollamme erittäin vaikuttavasti vuosina 2024-2025. Nimittäin Helsingin suurpommitusten 80-vuotismuistamisiin liittyviin kymmeniin tapahtumiin ja näyttelyihin osallistui noin 250 000 ihmistä. Eniten yleisöä keräsivät Kolmen yön ihme -näyttely Sanomatalolla ja Stadion toisessa maailmansodassa -näyttelyt Olympiastadionilla. Tämä on vahva osoitus siitä, että kansallinen muisti ja kiitollisuus elävät yhä voimakkaina. Viime vuonna paljastettiin lisäksi helsinkiläisten Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki, joka on nyt pääkaupungissamme Ratsaspuistossa Mannerheim-ristin ritareiden aukealla pysyvänä symbolina urheudesta ja isänmaanrakkaudesta. Tämä kaikki ja paljon muuta saatiin aikaan yhdessä!

Tänä vuonna on jatkettu vahvasti niin veteraanityötä kuin veteraaniperinnetyötäkin, josta nostona pääkaupunkiseudun lukiolaisille suunnatut sotahistoriamatkat, joista yhteen sisältyy myös tutustuminen Ilmatorjuntamuseoon Tuusulassa ja Sodan ja rauhan keskus Muistiin Mikkelissä. Teemme parhaamme, jotta saisimme veteraanien arvokkaan perinnön siirtymään erityisesti nuorille, sillä heissä on tulevaisuus.

Teksti ja kuvat: Vesa Sundqvist

Kirjoittaja on Tammenlehvän pääkaupunkiseudun perinneyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Jaa uutinen: