04/2017 pääkirjoitus

Valtioneuvoston puolustusselonteon toimeenpano on aloitettu

Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon.  Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Suomi vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustusministeriön ohjauskirjeessä puolustusvoimille otetaan kantaa mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

  • Valmius: Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 milj. euroa vuosina 2018?2021 turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen, etenkin maavoimissa. Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta ja asevelvollisten koulutusta ottaen huomioon myös valmiusvaatimukset sekä kustannustehokkuuden.
  • Sodan ajan vahvuus: Puolustusvoimat liittää sodan ajan perustamisorganisaation osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi varusmiehiä käytetään koulutustason mukaisiin kriisiajan tehtäviin. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa mahdollisesti puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Sodan ajan joukkojen määräksi muodostuu noin 280 000 sotilasta.
  • Vapaaehtoinen maanpuolustustyö: Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (ml paikallispuolustus ja virka-aputehtävät). Selvitystyössä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita riittävässä laajuudessa.
  • Strategiset suorituskykyhankkeet: Strategiset hankkeet (Laivue 2020- ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke) ovat Suomen puolustukselle elintärkeitä. Hankkeiden valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa selonteossa mainituin raharesurssein.
  • Kyberpuolustus: Puolustusvoimat luo edellytykset kyberharjoitustoiminnalle ja osallistuu aktiivisesti kyberpuolustuskykyä kehittävään harjoitustoimintaan.
  • Asevelvollisuus ja koulutus: Puolustusvoimien on pyrittävä tavoittamaan asevelvolliset tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Nykyaikaisten ja tulevaisuuteen tähtäävien kustannustehokkaiden ja ajanmukaisten opetusmenetelmien käyttöä laajennetaan. Päivärahojen taso suhteessa elinkustannusindeksiin ylläpidetään.
  • Henkilöstö: Puolustusvoimien henkilöstön määrä säilytetään vähintään nykyisen, 12 000 henkilön tasolla. Puolustusvoimien virkojen ja työsuhteiden täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea. Puolustusvoimille kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 2,0 miljoonan euron lisämääräraha sopimussotilaiden palkkaamiseksi nuorisotyöttömyysalueilla.
  • Puolustusyhteistyö: Kansainvälisten kumppaneiden kutsumista kansallisiin harjoituksiin jatketaan, ja niitä voidaan yhdistää osaksi kumppaneiden harjoituksia. Suomi jatkaa kansainvälisten harjoitusten järjestämistä, johtamista ja isännöintiä. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.
  • Kansainvälisen avun vastaanotto ja antaminen sekä muu kansainvälinen toiminta: Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan uuden lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.
  • Sotilaallinen kriisinhallinta: Suomi jatkaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien suunnittelussa on huomioitava, että kriisinhallintaoperaatioiden tulee lähtökohtaisesti tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustuspoliittisen osaston suunnitteluyksikön johtaja Antti Lehtisalo, puh. 0295 140330. Tiedote 14.08.2017.

Jaa uutinen: