Uusia Nato-yksiköitä Suomeen

Ensimmäisenä Nato-joukkona Suomessa aloitti toimintansa Naton uusi pohjoinen maavoimajohtoporras (Multi-Corps Land Component Command, MCLCC) Mikkelissä Maavoimien esikunnan yhteydessä 1.9.2025.

Pohjoisen alueen maavoimajohtoportaan tehtävänä on liittouman maavoimajoukkojen johtaminen ja kansallisten maajoukkojen toiminnan yhteensovittaminen pohjoisella alueella. Tämä tarkoittaa muun muassa liittouman yhteisen harjoitustoiminnan suunnittelua, valmistelua ja johtamista. Puolustusministeriö kertoi helmikuussa, että Nato-yksiköitä on tulossa lisää.

Naton johtamisjärjestelmäyksikkö Suomeen

Natossa on hyväksytty Suomen esitys johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamisesta Suomeen.

”Saimme hankittua liittolaismaiden tuen uudelle Nato-tavoitteellemme. Suomeen tuleva johtamisjärjestelmäyksikkö vahvistaa osaltaan Naton pelotetta ja puolustusta koko liittokunnan pohjoisella alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

”Suomella on erinomaista osaamista johtamisjärjestelmistä. Tämä Suomeen sijoitettava yksikkö palvelee paitsi liittokunnan etua, myös Suomen ja Naton johtamisjärjestelmäpalveluiden yhteensovittamista”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Nato-joukkojen esikunta perustetaan Rovaniemelle

Puolustusministeri Antti Häkkänen on päättänyt Naton eteentyönnetyn maavoimajoukon (Forward Land Forces, FLF) monikansallisen esikuntaosan (Multinational Staff Element, MNSE) sijoituspaikaksi Rovaniemen.

”Saimme aiemmin hankittua Nato-liittolaisten tuen Suomen FLF-mallin perustamiselle, ja sen toimeenpano on edennyt hyvin. Esikuntaosa muodostaa FLF Finlandin pysyvän läsnäolon Pohjois-Suomessa. FLF Finlandin taistelujoukon toiminnan painopiste tulee olemaan Pohjois-Suomessa ja se tukeutuu pääosin Rovaniemelle ja Sodankylään. Rovaniemi on yhteisvaikutuksiltaan ja tukeutumisedellytyksiltään paras paikka pysyvän FLF-esikunnan sijoituspaikaksi Suomessa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Monikansallisen esikuntaosan rakennetta kehitetään tulevina vuosina. Noin puolet tehtävistä suunnitellaan täytettävän kehysvaltion ja isäntävaltion toimesta ja puolet muiden liittolaismaiden toimesta.

”Monikansallinen esikuntaosa tulee olemaan rauhan ajan vahvuudeltaan samaa luokkaa kuin Mikkelin Nato-esikunta ja se on yksi osa Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista liittokunnan pohjoisella ja arktisella alueella. Tavoitevahvuudessa siinä työskentelee joitain kymmeniä henkilöitä. Vahvistamme FLF Suomeen osallistuvien maiden kanssa koko liittokunnan valmiutta ja rakennamme entistä parempaa yhteistoimintakykyä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat osa Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Normaalioloissa maavoimajoukot harjoittelevat ja kouluttautuvat yhdessä kansallisten joukkojen kanssa. Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n monikansallinen esikuntaosa, mutta joukot ovat läsnä Suomessa harjoitusperustaisesti tai turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Maavoimajoukot ovat osa Naton operatiivista suunnittelua. Turvallisuustilanteen muuttuessa joukkoa voidaan kasvattaa aina prikaatin vahvuiseksi. Maavoimajoukon kasvattamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti myös rauhan aikana.

Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Italia, Ranska sekä muut Pohjoismaat Tanska, Norja ja Islanti.

Kuva: Puolustusministeriö