01/2019 uutiset

Suomen lentokoneteollisuuden hautajaiset

Suomalaisen sotilaslentokonetuotannon voi katsoa tulleen lopullisesti haudattua joulukuussa 2014. Ilmavoimat ilmoitti silloin myyneensä viimeiset Redigo-yhteyskoneet Ruotsiin.

Redigo oli viimeinen Suomessa ilmavoimien tarpeisiin suunniteltu ja rakennettu lentokone. Valmet ja sen edeltäjä Ilmavoimien lentokonetehdas valmisti vajaan 60 vuoden kuluessa noin 300 kokonaan kotimaista lentokonetta. Tyyppejä oli yhteensä 19. Osa jäi prototyypeiksi, mutta joistain tehtiin kohtuullinen sarja. Sellaisia olivat harjoituskone Pyry 1930-luvun lopulla, 40 kappaletta, hävittäjä Myrsky, 51 kappaletta jatkosodan lopulla sekä harjoituskone Vihuri, 50 kappaletta 1950-luvulla. Viimeisimmät olivat Vinka 30, kappaletta ja Redigo, noin 40 kappaletta. Molemmat viimeksi mainitut konetyypit rakennettiin 1980-luvulla.

Harjoituskone Pyry valmistui sopivasti jatkosodan alkuun. Konetta pidettiin jopa aikansa parhaimpiin kuuluvana ja se oli sodanajan pilottiemme tärkein harjoituskone.  Kun sodan aikana ei maailmalta saatu hävittäjiä, piti yrittää tehdä sellaisia itse. Myrsky saatiin valmiiksi monien viivytysten jälkeen 1944. Tuloskin oli kohtuullinen. Mutta puurakenteisen koneen liimat eivät kestäneet suomalaista säätä ja onneksi sotakin loppui.

1950-luvun alussa rakennettu Vihuri jäi historiaan lentävänä ruumisarkkuna. Se oli onnistunut konstruktio, mutta tuloksen pilasi moottori. Säästösyistä käytettiin sodan aikana hankittuja Bristol Mercury-moottoreita. Se oli paitsi vanhentunut myös tarkoitettu kaksimoottoriseen Bristol Blenheimiin, eikä soveltunut kunnolla yksimoottoriseen Vihuriin. Koneen mainetta heikensivät vielä huonosta lentokurista johtuneet onnettomuudet.

1980-luvulla  tehty  Vinka oli edeltäjiään vähemmän kunnianhimoinen hanke. Hidas, kiinteällä laskutelineellä varustettu alkeiskoulukone on kuitenkin palvellut hyvin tarkoitustaan ja jatkaa vielä lentämistä.

Kun Vinkat oli rakennettu, piti Valmetille saada uutta tekemistä. Vinkaa ryhdyttiin kehittämään mm. korvaamalla mäntämoottori turbiinimoottorilla. Hanke ei edennyt suotuisien tähtien alla. Prototyyppi tuhoutui koelennolla mukanaan kaksi lentäjää. Onnettomuudet vainosivat Redigoa. Kone putosi ja lentäjä kuoli Belgiassa ilmailunäyttelyn näytöslennolla 1988.

Ilmavoimat eivät tarvinneet Redigoa juuri valmistuneiden Vinkojen jälkeen. Eikä se olisi alkeiskoneeksi soveltunutkaan. Konetta oli sen vuoksi määrä myydä ulkomaille. Redigo kiersi kansainvälisiä ilmailunäyttelyjä. Mutta kunnianhimoiset markkinointiponnistelut eivät johtaneet tuloksiin. Vastaavanlaisia koneita oli markkinoilla runsaasti tarjolla, eivätkä onnettomuudetkaan myyntiä edistäneet. Ja sotilaskoneiden, millainen Redigo oli, on aina vähintään yhtä paljon politiikkaa kuin businesta.

Maailmalle on huono myydä lentokonetta, joka ei kelpaa oman maan ilmavoimille. Markkinatilanteen parantamiseksi ilmavoimat pakotettiinkin ostamaan kymmenen Redigoa. Taitaa olla ainoa ilmavoimien hankinta, jonka hinnasta Kauppa- ja teollisuusministeriö on maksanut puolet.

Redigosta tuli kuitenkin lopulta vientituote. Osana Hornetin vastakauppoja myytiin USA:n tuella muutama kappale Meksikon laivastolle ja Eritrean ilmavoimille. Eritrean pilotteja kouluttanut suomalaislentäjä kertoi mielenkiintoiseksi opettaa lentämään miehiä, jotka eivät osanneet ajaa polkupyörällä.

Kaupanteko loppui Hornetin vastakauppoihin. Valmet myi lopulta Redigon valmistuksen italialaiselle Aeromacchille.  Se osti pois markkinoilta potentiaalisen kilpailijan, eikä koskaan tehnyt ensimmäistäkään Redigoa.

Eniten Redigoja valmisti lopulta  puolalainen Broplan. Mutta ne olivatkin 1:72 suhteessa koottavia muovimalleja.

Redigot poistettiin ilmavoimien käytöstä 2013. Viimeiset viisi kappaletta myytiin 2014 Ruotsiin.

Lentokoneiden valmistus maailmalla keskittyy yhä harvempiin yrityksiin. Pienen Suomen pienellä Valmetilla ei ole mitään jakoa niillä markkinoilla.

Redigo oli lopulta hyvä kone, mutta sitä ei vain kukaan halunnut. Ilmavoimat käyttivät sitä yhteyskoneena. Siihen se oli kuitenkin turhan kallis. Hiukan kuin Porschella olisi hoidettu lähettipalveluja.

Jukka Knuuti

Julkaistu aiemmin Suomen sotilas-lehdessä

Jaa uutinen: