06/2017 uutiset

Suojeluskuntien synty

Sata vuotta sitten eli vuonna 1917 käytiin maailmansotaa. Se oli kestänyt jo vuosia ja sodan loppumisesta ei ollut tietoa. Venäjä koki vuonna 1917 kaksikin vallankumousta. Helmikuussa 1917 tai nykyisen ajanlaskun mukaan maaliskuussa 1917 keisarivalta murrettiin.

Loka-marraskuussa 1917 Leninin johdolla tehtiin tuo uusi vallankumous ja julistettiin työväenluokan diktatuuri. Neuvostoliitto syntyi.

Suomessakaan olot eivät olleet olleenkaan vakaat. Oli olemassa todellisen vastakkainasettelun vaara. Nuoria miehiä oli siirtynyt Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Kotimaassa perustettiin oikeiston ja vasemmiston omia järjestökaarteja.

Maaseudulla viljelijät perustivat keväällä 1917 tuottajien järjestyskuntia. Niiden tavoitteena oli mahdollistaa maidon vienti meijereihin. Myöhemmin näistä järjestyskunnista tuli suojeluskuntia.

Loimaalla 22. huhtikuuta perustettu järjestyskunta oli yksi ensimmäisistä ja sitä voidaan pitää jo suojeluskuntanakin.

Tukholmassa oli keväällä 1917 suomalaisia aktivisteja. He pitivät yhteyttä sekä Ruotsin että Sakasan sotilasjohtoon. Historioitsija Matti Lappalainen on kirjoittanut kirjassaan ”Hannes Ignatius – Mannerheimin harmaa eminenssi” mm. seuraavasti sotilaskomitean MK:n Militärkomittén toukokuun 16. päivänä allekirjoittamasta asiakirjasta:

”Tätä pöytäkirjaa voidaan pitää Suomen sotaväen ja suojeluskuntien perustamisasiakirjana”. Eli 16.5.1917 on Suomen sotaväen ja suojeluskuntien syntympäivä.

Suomessa ei suurempaa järjestäytymistä oikeiston eikä vasemmistonkaan osalta ollut vielä tapahtunut. Vallitsi odottava tunnelma.Stig Roudasmaan tutkimuksessa ”Helsingin suojeluskuntapiirin historia 1918 – 1944” kerrotaan vuoden 1917 tapahtumista Helsingissä.

Kevään 1917 aikana Helsingin järjestysvalta politisoitui. Poliisi korvattiin työläismiliisillä. Porvarillinen väestö pysyi maltillisena, suorastaan passiivisena. Lopulta elokuun 14. päivänä valkoinen järjestysvalta sai alkunsa ja 17.8. muutamat aktivistit karkottivat kaupunginvaltuuston kokousta häirinneet rähinöitsijät.

Seuraavana päivänä pidettiin Ylioppilastalolla kokous, joka merkitsi Helsingin Suojeluskunnan perustamista. Lainaus Roudasmaan tutkimuksesta:

”Kokouksessa valittiin toimikunta laatimaan organisaatioehdotus suojeluskunnalle, joka toimisi järjestyksen turvaamiseksi viranomaisten tukena. Toimikunta vetosi järjestäytyneeseen työväkeen yhteisen järjestyskaartin muodostamiseksi, mutta ilman tulosta. Kuukautta myöhemmin Suomen Senaatti oli ”päätöksellään 20 p:ltä syyskuuta 1917 selittänyt lainmukaisiksi” Helingin Suojeluskunta – Helsingfors Skyddskår -nimisen yhdistyksen säännöt. Tämä merkitsi suojeluskuntien aseman virallistamista ja Senaatin hyväksymät säännöt olivat syksyllä 1917 mallina monelle suojeluskunnalle.”

Kuten edellä todetaan Loimaa ja Helsinki olivat esimerkkinä monille muille suojeluskunnille. Kirjoittaja on yrittänyt perehtyä syntymäalueensa Vakka-Suomen suojeluskuntien historioihin. Siellä ovat pitkälti asiat kehittyneet vastaavalla tavalla. Oman alueen järjestyksen turvaamiseksi on perustettu järjestyskaarteja/suojelusvartioita/suojeluskuntia. Maaseudulla olivat asioita viemässä eteenpäin maataloustuottajat. Kaupungeissa tavalliset kansalaiset, sekä oikeistolaiset että vasemmistolaiset, olivat liikkeellä. Suojeluskuntia perustettiin jo vuoden 1917 aikana.

Militärkomittén:in kokous ja 16.5.1917 allekirjoitettu asiakirja on sekä Suomen sotaväen että suojeluskuntien syntymässä merkittävä asia. Jotkut asiantuntijat arvioivat, että kokouspäivämäärä olisi ollut määrittämässä myös valkoisen armeijan Helsingin voittoparaatin ajankohdan eli 16.5.1918.

Lauri Väättänen

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, koka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa. sekä muutakin maailman menoa.

Jaa uutinen: