Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinnot 2017

Sotavahinkosäätiö on palkinnut 8 henkilöä ja 11 yhteisöä maanpuolustuspalkinnoilla, joiden yhteissumma on 40.000 euroa. RUL:n esityksestä tunnustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna Töölön Reserviupseereille, Ylöjärven Reserviupseereille, Kempeleen Reserviupseerikerholle, Lapin Reserviupseeripiirille sekä Veikko Karhumäelle.

Sotavahinkosäätiö myöntää tunnustuspalkintoja vuosittain. Tarkoituksena on palkita henkilöitä ja yhteisöjä, joiden saavutukset maanpuolustuksen saralla ovat poikkeuksellisen merkittäviä. Palkintoja myönnetään Kadettikunnassa, Suomen Reserviupseeriliitossa, Maanpuolustuskiltojen liitossa ja Reserviläisliitossa tehdystä maanpuolustustyöstä.

Suomen Reserviupseeriliiton esityksestä myönnetyt palkinnot 2017

Töölön Reserviupseerit, 2000 €, Töölön Reserviupseerit ry on tehnyt pitkäkestoista ja tuloksekasta työtä sotiemme veteraanien hyväksi. Yhdistys on vuodesta 1998 alkaen toiminut erittäin aktiivisesti veteraanityössä. Toiminta on käsittänyt mm. varainhankintaa, talkootöitä Suomessa, Aunuksen Karjalassa ja Virossa sekä virkistystapahtumien ja maanpuolustusjuhlien järjestämistä. Yhdistys on sitoutunut huolehtimaan Töölössä sijaitsevan heimoveteraanien muistopaadesta. Viron Suomen poikien reserviupseerit ovat Töölön yhdistyksen jäseniä. Lisäksi yhdistys on toiminut ansiokkaasti mm. ampuma- ja liikuntatoiminnassa.

Ylöjärven Reserviupseerit, 2000 €, Ylöjärven Reserviupseerit ry tekee monipuolista maanpuolustustyötä. Yhdistys on monin keinoin aktiivisella toiminnallaan tehnyt tunnetuksi maanpuolustusta omalla paikkakunnallaan. Yli kymmenen vuoden ajan on järjestetty perhejotos (parhaimmillaan yli 400 osanottajaa), esiinnytty omalla osastolla Ylöjärven Markkinoilla sekä järjestetty jokavuotiset juhlatilaisuudet ja kunniavartiot. Tänä vuonna yhdistys julkaisee yhdessä muiden paikkakunnan vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa jokaiseen kotitalouteen jaettavan oman maanpuolustuslehden. Ylöjärven Reserviupseerien toiminta on tehnyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen erittäin näkyväksi ja helposti tavoitettavaksi toiminnaksi omalla paikkakunnallaan.

Kempeleen Reserviupseerikerho, 2000 €, Kempeleen Reserviupseerikerho ry toteuttaa Varautumisen pilottiprojektin. Pilottiprojektin tarkoituksena on tutkia ja selvittää, miten (sijoittamattomilla) reservin johtajilla voidaan täyttää johtaja- ja käytännön osaajien vaje kunnan evakuointimuodostelmissa viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyöllä. Tämä tarkoittaa henkilöstön sijoittamista ja kouluttamista kuntien evakuoinnin varalta muodostettujen organisaatioiden johtotehtäviin. Varautumisen pilottiprojektilla on onnistuessaan myös valtakunnallista merkitystä kuntien poikkeusorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä.

Lapin Reserviupseeripiiri, 2000 €, Lapin Reserviupseeri ry on kehittänyt Toramon koulutuskeskus- ja ampumarata-aluetta. Se osti yhdessä Reserviläispiirin kanssa vuonna 2015 Toramon ampumaradalta kolme tiilitaloa ja Rovaniemen kaupungilta kolme puutaloa. Alueen päärakennusta on kunnostettu voimakkaasti. Lämmitysjärjestelmä on vaihdettu ilmalämpöpumpuilla toimivaksi. Majoitusvälineistöä ja keittiökalustoa on parannettu ja lisätty merkittävästi. Alueen parkkipaikat on kunnostettu suurienkin kilpailujen edellyttämään kuntoon. Alueen puustoa raivattu ja 150 m ampumaradan sivuvallien kunnostus on viimeistelyä vaille valmis. Kaikkiaan Toramon koulutuskeskus on valtakunnallisestikin poikkeuksellisen laajamerkityksellinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintakeskus.

Veikko Karhumäki, 2000 €, Veikko Karhumäen yli 50 vuoden ajan jatkunut toiminta maanpuolustuksessa on ollut poikkeuksellisen ansiokasta sekä monipuolisuudellaan että vaikuttavuudellaan. Hänen maanpuolustustyönsä alkoi aluksi Ilmavoimien lentäjänä ja on jatkunut vuodesta 1973 lähtien reserviupseeritoiminnassa. Veikko Karhumäki on toiminut mm. Järvenpään Reserviupseerikerhon hallituksessa 33 vuotta. Hän on ollut laajasti mukana myös vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa, veteraanien tukitoiminnassa sekä erilaisten maanpuolustustapahtumien järjestämisessä. Hän on vuosikausia ollut keskeinen toimija mm. Keski-Uudenmaan alueella veteraanikeräyksissä ja erilaisissa kunnianosoituksissa. Veikko Karhumäen aikana Järvenpään Reserviupseerikerho on kasvanut yli 300 jäsenen aktiiviseksi yhdistykseksi.

Reserviläisliiton esityksestä myönnetyt palkinnot

Osmo Suominen, 2.000 €, Sotilasmestari Osmo Suominen on poikkeuksellisen ansioitunut henkilö valtakunnantason vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ja -koulutuksessa. Merkittävimmät ansionsa hän keräsi Reserviläisliiton varapuheenjohtajana 2007-2015. Suominen vastasi liiton 60-vuotisjuhlavuoden suunnittelusta ja johtamisesta. Vuoden 2015 aikana Reserviläisliitto järjesti historiansa suurimmat ja näyttävimmät tapahtumat, jotka huipentuivat huhtikuussa järjestettyyn 60-vuotisristelyyn, jolle osallistui noin 1.500 henkilöä. Vuodet 2003-2012 Varsinais-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana toiminut Suominen valittiin piirin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2016. Lisäksi vuonna 2005 sotilasmestariksi ylennetty Suominen vaikuttaa mm. Porin Rykmentin – Porin Prikaatin Killassa, Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksessä sekä Varsinais-Suomen Kiltapiirissä, jonka hallitukseen hän kuului vuosina 2001-2010.

Kari Vepsäläinen, 2000 €, Yrittäjä Kari Vepsäläinen on tehnyt poikkeuksellisen ansiokasta työtä maanpuolustuksen hyväksi. Hän on uhrannut poikkeuksellisen paljon aikaa ja omia varojaan reserviläistoiminnan ja -koulutuksen hyväksi Iisalmessa. Paitsi, että hän on ollut aktiivisesti mukana Iisalmen Reserviläiset ry:n ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa, on hän omalla kustannuksellaan rakentanut ampumaradan, jota paikkakunnalla laajasti hyödynnetään ampumaharjoittelussa ja -koulutuksessa. Ampumaratakatoksen yhteyteen Vepsäläinen on rakentanut perinnehuoneen, jossa on laajasti esillä sotahistoriaamme liittyvää kalustoa ja aseita. Ylivääpeli Vepsäläinen osallistuu aktiivisesti ja innolla myös veteraanityöhön kuuluen Rukajärven suunnan ja 14. D:n perinneyhdistyksiin. Vuonna 2014 hän kuljetti juhlajunaa, joka matkasi Kiuruvedeltä Iisalmen, Kajaanin, Kontiomäen, Vuokatin, Valtimon ja Nurmeksen kautta Lieksaan eli samaa reittiä, jota pitkin yläsavolaiset reserviläiset matkasivat rintamalle jatkosodan alkaessa. Juhlajunalla oheisohjelmineen juhlistettiin jatkosodan päättymisen 70-vuotisjuhlaa.

Louhisaaren Reserviläiset, 3.000 €, Vuonna 2011 perustettu Louhisaaren Reserviläiset ry on lyhyen historiansa aikana noussut nopeasti Varsinais-Suomen aktiivisimpien ja ulospäinsuuntautuneimpien yhdistysten kärkikaartiin. Askaisissa toimiva yhdistys on laajasti mukana yleisötapahtumissa niin kotipaikkakunnallaan kuin muuallakin Varsinais-Suomen alueella. Louhisaaren Reserviläisillä on myös merkittävä rooli Askaisten Ritari-puiston ylläpidossa ja siihen liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Yhdistyksen toiminta onkin poik-keuksellisen modernia, joka näkyy myös aidosti avoimena jäsenyytenä. Louhisaaren Reserviläisiin kuuluu niin miehistöä, aliupseereita kuin upseereitakin. Kolmannes jäsenistöstä ei ole suorittanut asepalvelusta. Naisia jäsenistä on lähes 30 prosenttia. Louhisaaren Reserviläisten toiminta ja jäse-nistön koostumus kuvastavat poikkeuksellisen hyvin sitä, että maanpuolustus on Suomessa koko kansan asia.

Pohjois-Savon Reserviläispiiri, 3000 €, Helmikuussa 60-vuotisjuhlaansa viettänyt Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Reserviläisliiton ehkä aktiivisimmaksi ja voimakkaimmin kasvavaksi piiriksi. Jäsenmäärät ovat nousseet piirin jäsenyhdistyksissä 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes 40 prosenttia ja viime vuosina piiri on jäseneksi liittyneiden suhteellista määrää mitattaessa ollut Reserviläisliiton vahvimmin kasvava piiri. Tässä on taustalla paitsi vahva toiminnallisuus, myös muita piirejä modernimmat tiedotusmenetelmät. Pohjois-Savossa perinteinen, paperinen piirilehti korvattiin jo useita vuosia sitten sähköisen tiedotuksen kokonaisuudella, johon kuuluu laaja läsnäolo internetissä ja sosiaalisessa mediassa sekä liikkuvan kuvan hyödyntäminen tiedottamisessa

Muiden järjestöjen esityksestä myönnetyt tunnustuspalkinnot

Kadettikunnan esityksestä Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinto myönnettiin Länsi-Uudenmaan kadettipiirille (2000 €) , Keski-Suomen kadettipiirille (2000 €), evl Jukka Saariolle (2 000 €),  ltn Lauri Mattilalle (2 000 €) ja maj Pasi Väätäiselle (2 000 €)

Maanpuolustuskiltojen liiton esityksestä palkinnot myönnettiin Oulun Sotilaspoliisikillalle (2.000 €), Suomenlahden Laivastokillalle (2.000 €), Sääkiltakillalle (2.000 €), Leena Tiaiselle (2.000 €) ja Kai Tuomiselle (2.000 €).

Edellä mainittujen palkintojen lisäksi Sotavahinkosäätiö on vuonna 2017 tukenut vapaaehtoista maanpuolustusta myöntämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle 30.000 euron apurahan sekä Naisten Valmiusliitolle 10.000 euron NASTA –harjoitukseen kohdennetun apurahan.

Sotavahinkosäätiön taustalla talvisota

Sotavahinkosäätiön syntytausta liittyy talvisotaan. Suomessa perustettiin talvisodan tuhojen korjausta rahoittamaan kaksi sotavahinkoyhdistystä, joiden toiminta jatkui Jatko- ja Lapin sodan aikana. Sotavahinkoyhdistykset korvasivat lakisääteisellä palovakuutuksella vakuutettujen talojen ja irtaimistojen vauriot täysimääräisesti. Kun tuhot oli saatu korjattua, jäljelle jääneet varat siirrettiin vuonna 1954 perustettuun Sotavahinkosäätiöön, joka on tukenut merkittävin apurahoin ja avustuksin mm. sotiemme veteraaneja.

Maanpuolustuspalkintoja Sotavahinkosäätiö on myöntänyt vuodesta 2009. Säätiön puheenjohtajana toimii vakuutusneuvos Harri Kainulainen.