Selonteko

Helmikuun puolivälissä julkaistiin Valtioneuvoston puolustusselonteko. Se on saatavilla puolustusministeriön nettisivuilta pdf-tiedostona. Esitys on yleisluontoinen, liitteineen vain 35 sivua pitkä. Selonteko on varsin suositeltava luettava jokaiselle reserviläiselle. Lyhyesti läpi luettuna huomio kiinnittyy ensimmäiseksi sodan ajan joukkojen kasvattamiseen 50 000:lla  sotilaalla; nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Tästä aiheesta on uutisoitu medioissa ja puhuttu eduskunnassa. Näyttää siltä, että sodan ajan joukon kasvattaminen on saanut yleisen hyväksynnän. Oppositiosta on esitetty epäilyjä vahvuuden kasvun reaalitoteumasta, tämäkin kuitenkin lähinnä huolena siitä, ettei vahvuus kasvaisi vain paperilla.

Kuten tavallista, muu keskustelu on koskenut ilma- ja merivoimien tulevia kalliita hankintoja. Eduskunnassa on jopa haluttu viilata monitoimihävittäjien lukumäärää ja epäilty hankintabudjettien pitävyyttä. Jälkimmäinen ehkä syystä, kyllä. Julkiset ja useat muutkin suurhankinnat, tapaavat ”elämään ajassa” kohti toteutumistaan. Melkoisen varmaa on, että kustannuserät näissä investoinneissa tulevat jaksottumaan, toisin kuin on alun perin suunniteltu; tästä riittäneekin pitkälle tulevaisuuteen kirjoitettavaa taloustoimituksille ja puhuttavaa poliitikoille sekä kadunmiehille.

Selonteossa on arvioitu erikseen puolustushaarojen suorituskykyä. Tätä osuutta ei ole kovinkaan painokkaasti uutisoitu tai kommentoitu. Ilma- ja merivoimien suorituskyvyn on arvioitu olevan hyvä, niin nykyisellään kuin tulvien hankintojen jälkeenkin.

Maavoimien suorituskyvyn arvioidaan olevan vain tyydyttävä, vaikkakin todetaan perustettavan nykyisten, uudempien, uhkakuvien mukaisesti välittömän ja nopean toiminnan joukkoja sekä kybersuorituskykyä ja kykyä vastata hybridisodankäynnin haasteisiin. Hankintoja tehdään ja niistä olemme saaneetkin tietoa. Kumminkin selonteko toteaa varsin pragmaattisesti: ” Materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi.”

Selviytymisemme vakavista kriiseistä katsotaan olevan reservin varassa; aivan kuten loogista onkin, näin sanoin:” Puolustuskyvyn pitkäjänteinen kehittäminen perustuu vuosikymmenten aikana tehtyihin ratkaisuihin. Toimintaympäristön muutoksen edellyttämä valmius, nopeasti käytössä olevat joukot ja järjestelmät sekä laaja koulutettu reservi edesauttavat Suomen mahdollisuuksia vastata sekä nopeasti kehittyvään, että pitkäkestoiseen sotilaalliseen kriisiin.”

Reservin osaamisen ylläpidosta on mainittu kertausharjoitusten määrän kasvattaminen ja erikseen myös vapaaehtoiset kurssit seuraavasti: ”Reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat puolustusvoimien kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Reserviläisiä kannustetaan omaehtoiseen kunnon ylläpitoon sekä kouluttautumiseen verkkokoulutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa. ”.

Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton vapaaehtoisten maanpuolustajien mainitseminen ei ole yltänyt vielä selontekoon vuonna 2017. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tiimoilla toki toimimme pääjoukkona. Veteraanienkin työn tunnustamiseen virallisella tasolla kului kotva, joten ehkäpä mekin aktiiviset reserviläiset tulemme joskus tulevaisuudessa mainituiksi selonteoissa.

Yleinen asevelvollisuus

Reserviläisliitto on teettänyt viimeisimmän kyselyn suomalaisten käsityksistä maanpuolustuksesta.  Yleisellä asevelvollisuudella on vahva luottamus kansalaistemme keskuudessa. Huomattavaa on myöskin, että puolustusyhteistyö muiden maiden kanssa nähtiin toiseksi tärkeimpänä tekijänä puolustuksessamme. Ymmärrys siitä, että tosipaikan tullen olemme monella tapaa riippuvaisia muista maista, onkin tervettä realismia. Normaaleina aikoina tehty, ei ainoastaan puolustusyhteistyö, vaan muukin kansainvälinen sopiminen ja osallistuminen edesauttavat meitä mahdollisina kriisin hetkinä.

Puolustusratkaisumme, yleinen asevelvollisuus, antaa meille resursseja ja kestävyyttä kriiseissä.

Koulutamme ja sijoitamme vuosittain noin 20 000 henkilöä per ikäluokka. Naisten halukkuus osallistua on kasvanut merkittävästi verrattuna aiempiin lukumääriin. Olisikin toivottavaa, että kutsuntoihin osallistuisi koko ikäluokka; naiset ja miehet. Muutenkin olisi hyvä tarkastella puhtaalta pöydältä sitä, miten tulevaisuudessa pystymme antamaan kokonaisille ikäluokille riittävän koulutuksen ja tehtävät kokonaisturvallisuuden alueella – ei pelkästään asepalvelusta koskien.

Ruotsi on nyt tehnyt päätöksen kohdennetun asevelvollisuuden ja kutsuntojen toteuttamiseksi. Tavoite on vaatimaton, 4000 henkilön kouluttaminen vuonna 2018. Sittemmin on mahdollista kasvattaa koulutettavien lukumäärää hitaasti vuosittain. Tällä tahdilla ei luoda Suomen kaltaista järjestelmää, vaan lähinnä paikataan nykyisen ruotsalaisen ammattiarmeijan rekrytointivajetta. Askel oikeaan suuntaan, mutta pieni askel. Romutettua yleiseen asevelvollisuuteen perustunutta puolustusratkaisua on vaikea palauttaa, vaikka turvallisuusympäristö on jo useamman vuoden kehittynyt huonompaan suuntaan.

Toiminta piirin alueella

Meillä reserviläistoiminta on siirtymässä kiireisimpään kevätkauteen, niin yhdistysten kokousten kuin koulutuksen ja ampumatoiminnan osalta.

Edunvalvontaa tullaan tekemään, kun EU:n asedirektiivi etenee päätökseen ja kansalliselle tasolle. Samoin kotimaiset muutokset ampumaratojen sääntelyn osalta pitävät toimijamme kiireisinä. Myöskin kansallinen ja kansainvälinen reserviläiskilpailuiden kausi on avautumassa.

puheenjohtaja@helresp.fi