2023-04

Tervehdys, arvoisa lukija! Käytän tässä Helsingin reservin sanomien numerossa puheenjohtajiston puheenvuoron. 

Kesälomakausi alkaa olla takanapäin ja myös reserviläiskentällä aktiviteetit alkavat. Ukrainan sota on tätä kirjoittaessa kestänyt yli 500 päivää ja Suomi on NATO:n jäsen. Jäsenyyden myötä Suomen rooli korostuu liittouman pohjoisena vahvistuksena. Uuden eduskunnan kausi on alkanut varsin kankeasti ja hallituksen toimintakyky nyt ja jatkossa on jokseenkin epävarmalla pohjalla. 

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut merkittävästi eduskuntavaalien jälkeen ja uusia kehityskulkuja voidaan havaita. Wagner kapina ja sitä seurannut jonkinlainen sovinto sekä Wagner joukkojen siirtyminen Valko-venäjän alueelle herättää uusia kysymyksiä. Suwalkin käytävä joka erottaa Venäjään kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä on strategisesti merkittävä alue niin Natolle kuin Venäjälle. NATO:n kannalta käytävä eristää Baltian maat Manner-Euroopasta ja Venäjän kannalta se on lyhin maareitti Kaliningradiin. Jännitteet ovat kasvaneet niin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sekä Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla. Kaliningradista on alle 100 kilometriä matkaa Valko-Venäjän rajalle käytävää pitkin.

Puolustuskykyinen Suomi, asevelvollisuuden ja reservin toiminnan sekä kokonaisturvallisuuden kehittäminen ovat asioita, jotka korostuvat tässä turvallisuusympäristössä. Suomen huoltovarmuus on hyvässä kunnossa ja sen turvaaminen on ymmärretty laajasti. 

Mitä yksittäinen reserviläinen voi näiden asioiden eteen tehdä? Asian voi kiteyttää seuraavasti: pitämällä oman toimintakyky hyvällä tasolla, päivittämällä omia tietoja ja taitoja, osallistumalla koulutuksiin ja seuraamalla maailman tapahtumia. Reservin osaaminen koostuu yksilöiden osaamisesta ja toimintakyvystä sekä tehokkaasta yhteistoiminnasta. Reserviupseereilla on vastuu rohkaista johtamiaan joukkoja toimimaan aktiivisesti edellä mainittujen asioiden edistäjinä. Jos osaamisessa nähdään vajetta, on jokainen johtaja samalla myös oman joukkonsa pääkouluttaja paikkaamaan näitä vajeita. Jos itse johtajien osaaminen ei ole ajan tasalla, on mahdotonta havaita näitä osaamis- tai tietopuutteita. 

Harjoittelemalla ja tekemällä virheitä opitaan, kysymällä jos jotain ei tiedä tai ymmärrä – ohjaa oikeaan suuntaan, luomalla sellainen kehittymisympäristö jossa mainitut asiat mahdollistuvat on joukon-, kurssin-, ja harjoituksen johtajan päätehtävä.

Janne Hänninen
2. varapuheenjohtaja
Helsingin Reserviupseeripiiri ry

Jaa uutinen: