2024-01

Pääkaupunkiseudulle tarvitaan uusi kiväärirata

Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee seuraavaa: ”Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Painopiste on kivääri- ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa.”

Tilanteen hahmottamiseksi on hyvä tietää, että Suomessa on nyt noin 670 ampumarataa. Uusia ulkoratoja tarvittaisiin siten 330 kappaletta eli karkeasti yksi uusi kiväärirata jokaiseen Suomen kuntaan. Tasajako ei ole taktiikkaa, joten väestörikkaille alueille tarvitaan useampikin ampumarata ja hiipuville alueille ei välttämättä tarvita uusia ampumaratoja ollenkaan, jos niille ei ole riittävästi käyttäjiä.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu vuoden 2005 Viikin ampumaradan purkamisen jälkeen kaikille avoin kiväärirata kokonaan. Lehtien siteeraamien viranomaislähteiden mukaan pääkaupunkiseudulla kuitenkin asuu noin 77 000 aseluvan haltijaa, joista monella on myös metsästys- tai reserviläiskivääri. Ainoat mahdollisuudet käydä kohdistamassa niitä tai ampumassa niillä, on muutamat reserviläisyhdistysten ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ampumavuorot Santahaminassa ja Upinniemessä, mutta nämä ammunnat tulevat aina täyteen, eikä niille mahdu yhteensä kuin muutamia satoja ampujia vuodessa. Kymmenillä tuhansilla aseluvanhaltijalla ei ole pääkaupunkiseudulla paikkaa, missä käydä ampumassa turvallisesti.

Puolustusvoimien ratojen käyttöaste on kasvanut jatkuvasti varusmieskoulutuksen kehittyessä ja Nato-harjoitusten lisääntyessä. Reserviläiset saavat niitä ratavuoroja, jotka jäävät yli, kun ensin Puolustusvoimat, Poliisi, Rajavartiosto ja Tulli ovat ottaneet omansa. Kivääriratoja on pääkaupunkiseudulla yksinkertaisesti aivan liian vähän. Yksi vaihtoehto on ajaa 80 km Lopelle tai 50 km Sipooseen yksityisille ampumaradoille, mutta näidenkin ratojen kapasiteetit ovat rajallisia ja nämä radat ovat lisäksi osan talvikaudesta kokonaan kiinni.

Vantaan Petikkoon ehdotettiin aktiivisten reserviläisten toimesta jo vuonna 2009 ulkoampumarataa. Alueella 2009 suoritetut laukaisumelun koemittaukset epäonnistuivat, koska pitkän aseen laukaisumelu ei erottunut Kehä III:n ja lentokentän aiheuttaman tauskohinan seasta useissa mittauspisteissä ollenkaan. Ampumamelu ei siten tulisi olemaan mikään ongelma tällä alueella. Vantaan kaupunginhallitus päätti kuitenkin 2009, että Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän melualueiden kainalossa olevalle maankaatopaikka-alueelle rakennetaan golf-kenttä. Viimeisin tieto tästä hankkeesta on se, että golf-yrittäjien hanke ajautui konkurssiin ja mitään golf-kenttää ei ole tulossa. Golf-yhtiö läjitti alueelle monin verroin yli sallitun määrän maa-ainesta, joka nyt pitäisi ajattaa sieltä veronmaksajien kustannuksella pois.

Ehdotankin, että tämä Petikon maankaatopaikan valjastaminen ampumaratakäyttöön otetaan nyt uudelleen työn alle. 2009 nautittiin ”rauhanosingoista” ja golf oli hyvässä nosteessa. Nyt 15 vuotta myöhemmin turvallisuuspoliittinen tilanteemme on paljon vakavampi ja golf-ratoja menee konkurssiin ympäri Suomea. Tilanteen muuttuessa vanhoja päätöksiä on hyvä arvioida uudelleen ja uusia parempia päätöksiä on mahdollista tehdä.

Petikkoon kaavaillun ampumaradan maa-alueen omistaa Vantaan kaupunki ja uskon, että alueen ottaminen hyötykäyttöön ampumaratana olisi Vantaan etu. Vantaa nimittäin säästäisi miljoonia euroja veronmaksajien rahaa, jos ylimääräisä maamassoja ei tarvitsikaan siirtää alueelta pois. Siirtovastuu on nyt maanomistajalla eli Vantaan kaupungilla, koska golf-yritys meni konkurssiin eikä voi siksi maamassojen siirtoa hoitaa. Alue on lisäsi sellaista melualuetta, jonne ei saa rakentaa asuntoja ja jonka mahdolliset luontoarvot ovat maankaatopaikkakäytössä jo lakanneet. Siellä on nykyään ampumaradan valleihin soveltuvaa ylimääräistä maa-ainesta, jota ei tarvitsisi kalliilla tuoda pitkien matkojen päästä paikalle vaan riittäisi että se siirretään oikeisiin paikkoihin alueen sisällä. Alue on saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä, koska alueen reunalla on Vehkalan juna-asema.

Tämä Petikon ampumarata kannattaa nyt toteuttaa. Pitkien aseiden käyttöön harjaantuneen Puolustusvoimien reservin ja viranomaisten arvoa ei vuonna 2024 tarvitse suurelle yleisölle enää juurikaan perustella.

Seuraavaksi tarvitsee ryhtyä vain tuumasta toimeen, koska hyvin suunniteltu on kuitenkin vielä kokonaan tekemättä.

yliv res Heikki Juhola
Varapuheenjohtaja
Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry

Jaa uutinen: