Helsingin seudun Reserviläispiirin terveisiä

Vuosi 2024 on ollut allekirjoittaneelle ja Helsingin Seudun Reserviläispiirille todella tapahtumarikas. Olen seurannut läheltä, kun Ruotsi viimein pääsi Naton jäseneksi 07.03.2024. Samoin olin paikalla 24.05–25.05 pidetyillä Stadin turvallisuuspäivillä, joiden aikana runsas vierailijakunta piirien yhteisellä teltalla oli todella ilahduttavaa. Piiri oli myös järjestämässä Helsingissä Baltic Shooting Cupin kesäkuussa, ja tämän jälkeen itse valmistauduin Hollannin kuuluisaan Nijmegenin neljäpäiväiseen marssiin, joka järjestettiin heinäkuussa. Vuosi on täten ollut piirille todella antoisa ja lisää on vielä tulossa, koska piirillä on tänä vuonna myös kunnia täyttää 60 vuotta.

Ruotsin tuloa Natoon olinkin ehtinyt odottaa. Nato saa vahvistuksekseen pienet, mutta hyvin ammattimaiset asevoimat, joiden tukena on Ruotsin erinomainen puolustusteollisuus. Itämeri on nyt Nato-maiden ympäröimä ja kiitos Ruotsin teollisuuden ja osaamisen, olemme entistä turvallisemmassa asemassa. Ruotsilla on kuitenkin paljon haasteita edessään: kuinka saada kasvatettua sen puolustusvoimia, kuinka niistä houkuttelevampi työnantaja ja palveluspaikka maan nuorille sekä vakuuttaa 1800-luvulta nykypäivään asti puolueettoman valtion uusi rooli sen kansalle. Ruotsi ei kuitenkaan ole tässä haasteessa yksin ja piirimme yhteistyö Ruotsin Hemvärnetin kanssa ei ainakaan pahenna näitä haasteita.

Nijmegenistä haluan todeta, että tapahtuma todella on maineensa arvoinen. Lähtiessäni Hollantiin, ajattelin kyseessä olevan suuri marssitapahtuma, jossa pitkät polut marssitaan hyvässä ja vähän virallisessa hengessä. Yllätykseni oli, että lähtiessämme klo 4.30 liikkeelle, kaupungin asukkaita oli jo vastassa. Mitä pidemmälle päivä eteni, sitä selvempää oli, että koko Nijmegenin kaupunki oli odottamassa meitä. Ei mennyt melkein hetkeäkään, kun joku yleisöstä huusi Suomea, Litmasta ja joskus Mika Häkkistäkin. Paahteesta, vähästä unesta ja välillä puutteellisesta ruoasta huolimatta paikallisten tuki ja tuhansien marssijoiden läsnäolo loivat tunnelman, joka oli sanoin kuvaamaton. Alun skeptisyyteni muuttui motivaatioksi ja samalla ylpeäksi siitä, että maastamme oli lähtenyt useampi joukkue. Marssimme tasapäisinä ammattisotilaiden rinnalla ja tuloksemme osoitti, että suomalaisen reserviläisen ei tarvitse ollenkaan hävetä ammattilaisten rinnalla. Väsymyksestä huolimatta tiedän jo nyt, että olen osallistumassa ensi vuonnakin.

Mikä piiriin tulee, jatkamme juhlavuottamme aktiivisesti ja tylsää ei todellakaan tule. Kunnioittavasta iästä huolimatta Helsingin Seudun Reserviläispiirin toiminta on ainoastaan kasvanut ja jatkamme monipuolisen toiminnan tarjoamista alueemme reserviläisille. Pääkaupunkiseudun puolustajan työ ei lopu ja sen merkitys sen kuin kasvaa vuosien karttuessa.

alik res Eerik Tuovinen
Hallituksen jäsen
Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry