2024-03

105 vuotta presidentinvaaleja

105 vuotta sitten Suomessa elettiin vallan toisenlaisia aikoja. Maa oli käynyt vuotta aikaisemmin verisen vapaussodan, jossa kapinaan noussut punakaarti oli lyöty. Suomi oli samoin päättänyt liittoutua Saksan keisarikunnan kanssa, jonka Suomen johto uskoi voittavan ensimmäisen maailmansodan. Suomessa oltiin niin vakuuttuneita, että maan johdossa päätettiin tehdä Suomesta kuningaskunta. Tuleva kuningas tulisi Saksasta ja aluksi Suomen johto jopa kosiskeli keisari Vilhelm II:n poikaa Oskaria kuninkaaksi.

Aluksi asia vaikuttikin todella selvältä, mutta Saksan pinnan alla rakoillut tilanne muuttui täysin elokuussa 1918. Ympärysvaltojen (Ranska, Britannia, Italia ja Yhdysvallat) laukaisivat valtavan ja tarkasti suunnitellun ns. 100 päivän offensiivin, jonka seurauksena Saksa lyötiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi 11.11.1918.

Suomen kuninkaaksi jo suostunut Hessen prinssi Friedrich Karl kieltäytyi kruunusta varsin pian tämän jälkeen. Monarkian puuhamiehet J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud olivat äkkiä paitsiossa ja tasavaltaa ajanut K.J. Ståhlberg ja hänen tukijansa olivat enemmistönä. Valtaosa monarkiaa tukeneista porvareista muodosti joulukuussa Kansallisen Kokoomuksen ja tasavaltaa tukeneista tuli taas Kansallinen Edistyspuolue. Yrityksistä huolimatta Suomen viimeiset monarkiahaaveet sortuivat ja Saksan kanssa tehdyt sopimukset raukesivat.

Vuoden 1919 koittaessa Suomen valtionpäämies on tilapäinen: valtionhoitajan tehtävään oli valittu 12.12.1918 vapaussodan sankari, ratsuväenkenraali Gustav Mannerheim. Monarkiahanke oli jo todellisuudessa kuollut, mutta Suomessa oli päätetty jättää asia ’’lepäämään’’. Maaliskuussa 1919 järjestettiin eduskuntavaalit, jossa tasavaltaa kannattaneet puolueet Edistyspuolue mukaan lukien saivat murskavoiton. Pian tämän jälkeen kuningaskunnan lepäämään jääneet hallintomuotoasetukset kumottiin äänin 139–38 ja 138–36.

Tämän jälkeen aloitettiin suunnittelu Suomen uudesta hallintomuodosta. Valtionhoitaja Mannerheim hyväksyi eduskunnan suunnitteleman tasavaltalainen hallitusmuodon 21.06.1919. Suomen ensimmäinen perustuslaki oli näin muodostunut ja seuraavaksi aloitettiin valmistelu ensimmäisistä presidentinvaaleista. Esityksessä päätettiin, että ensimmäiset presidentinvaalit suorittaisi poikkeuksellisesti eduskunta, seuraavien vaalien saadessa kansanäänestyksen (vuoteen 1994 asti kansa äänesti valitsijamiehet, jotka tukivat tiettyjä ehdokkaita). Mahdollisista presidenttiehdokkaista ei julkisesti puhuttu ennen hallitusmuodon hyväksymistä, mutta kesäkuun 21. jälkeen keskustelu käynnistyi.

Alusta alkaen tasavaltalaisten suosikkiehdokas oli tasavaltaa kannattaneiden johtohahmo, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti K.J. Ståhlberg. Hänen vastavoimakseen nousi monarkistien ja upseerien kannattamana valtionhoitaja Mannerheim. Ståhlberg valittiin Edistyspuolueen ehdokkaaksi virallisesti 20.07.1919 ja Mannerheim taas sitoutumattomana ehdokkaana oli saanut suojeluskuntien ja armeijan tuen. Vaalit päätettiin järjestettäviksi 25.07.1919.

Vaalien lopputuloksena K.J. Ståhlberg valittiin ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi äänin 143, Mannerheimin saadessa 50 ääntä. Vaalien tulos oli lopullinen niitti monarkian kannattajille, eikä tämän jälkeen Suomessa asiaa enää ole otettu esille. Vaalien jälkeen Suomen tasavalta oli ottanut viimeisen askeleensa uuden hallintomuotonsa perustamisessa. Presidentti Ståhlbergin kausi oli monin tavoin haastavaa aikaa Suomelle, mutta sen luoma perusta loi pohjan perustuslaille, perinteille ja vahvalle oikeudelliselle perustalle, joka on kantanut jo 105 vuoden ajan.

Olkaamme siis maamme puolustajina ylpeitä siitä, että Suomi on vuosisadan haasteiden ja vaikeuksien kautta noussut siihen asemaan, jossa se nykyään on. 105 vuotta sitten käytyjen vaalien merkitystä kaikelle tälle ei voi olla huomaamatta. Tasavalta elää ja autoritaarisuuden noustessa maailmalla, on tärkeää vaalia sitä mitä edelliset sukupolvet ovat rakentaneet.

korpr res Eerik Tuovinen
Hallituksen jäsen
Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry

Jaa uutinen: