Puolustusvoimat ja Nato

Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Nato-jäsenyyden myötä Suomi liittyi osaksi Naton yhteistä puolustusta, mikä nostaa Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Naton jäsenenäkin Puolustusvoimien ydintehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomi päättää myös jatkossa itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.

Olemme koonneet tälle sivulle lisätietoja Natosta sekä vastauksia yleisiin kysymyksiin Suomen jäsenyyden vaikutuksista Puolustusvoimiin.

Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Puolustusvoimien näkökulmasta?

Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on, että jatkossa Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvatakuiden piirissä. Se tekee Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta huomattavasti nykyistä suuremman. Nato-jäsenyys tuo myös mukanaan sellaisia kyvykkyyksiä, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia.

Sotilaallinen liittoutuminen ei vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta. Puolustusvoimien ydintehtävä on jatkossakin Suomen sotilaallinen puolustaminen. Olemme pitäneet ja tulemme jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkamaan kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen ratkaisuna Nato-jäsenyydestä riippumatta.

Puolustusliiton jäsenenä valmistaudumme puolustamaan myös liittolaisiamme. Puolustusvoimista annetun lain muutokseen liittyvä säädösvalmistelu on käynnistetty, mutta tässä vaiheessa on vielä liian aikaista kertoa, miten lakia muutetaan, tai tehtäviä mahdollisesti painotetaan.

Millaisia velvoitteita Nato-jäsenyys tuo Puolustusvoimille?

Puolustusvoimien päätehtävänä on jatkossakin Suomen puolustaminen. Naton jäsenenä Suomi valmistautuu kuitenkin puolustamaan myös liittolaisiaan. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjensä mukaisesti liittolaisilleen antamansa sotilaallisen avun luonteen ja laajuuden.

Naton jäsenenä Suomen on kannettava osansa liittokunnan yhteisen puolustuksen velvoitteista oman kansantaloutensa kokoon suhteutetulla tavalla. Lisäksi Suomi osallistuu erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana. Tiedot tarkentuvat jäsenyysprosessin edetessä.

Naton kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomi päättää kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Nato on hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö, jolla ei ole ylikansallista päätösvaltaa. Suomi on jo pitkään osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin, yhtenä esimerkkinä tälläkin hetkellä käynnissä oleva KFOR-operaatio.

Mitkä ovat ensimmäiset askeleet nyt kun jäsenyys on ratifioitu?

Sotilaallinen integraatioprosessi on käynnistetty jo Suomen tultua kutsutuksi Naton jäseneksi keväällä 2022. Prosessi on toteutettu samankaltaisena kaikkien Natoon vuoden 2004 jälkeen liittyneiden maiden kanssa.

Jäsenyyden astuttua voimaan painopiste on Naton yhteisen puolustuksen ulottamisessa Suomeen ja siihen liittyvissä toimenpiteissä. Sotilaallinen integraatio on vuosia jatkuva prosessi. Jatkossakin Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta.

Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen palvelukseen?

Asevelvollisuus säilyy myös Nato-jäsenyyden aikana. Nato-jäsenyys ei itsessään tuo muutostarpeita varusmiesten koulutukseen. Varusmiehiä ja vapaaehtoista palvelustaan suorittavia naisia koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Jäsenyys ei vaikuta varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.

Kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kieltä käytetään jatkossa nykyistä enemmän. Nato-jäsenyys huomioidaan myös varusmiehille annettavassa turvallisuuspolitiikan opetuksessa.

Nato-jäsenyyden velvoitteet aiheuttavat muutostarpeita Puolustusvoimia koskevaan lainsäädäntöön. Säädösvalmistelu on käynnissä, mutta vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin.

Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa reserviläisiin?

Reserviläisiä koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Naton siviilitehtävät ovat avoimia kaikille hakuehdot täyttäville jäsenmaiden kansalaisille. Sotilaskoulutus, myös asevelvollisena saatu, luetaan monissa Naton siviilitehtävissäkin eduksi. Muilta osin on liian aikaista kommentoida reserviläisten mahdollista käyttöä Naton sotilastehtävissä.

Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa Puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön?

Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä sijoitetaan Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin. Lähivuosien aikana puhutaan noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista. Määrät ja tehtävät tarkentuvat sotilaallisen integraatioprosessin edetessä. Sotilastehtävien lisäksi Natossa on tarjolla työtehtäviä siviileille. Niitä voivat hakea kaikki jäsenmaiden kansalaiset.

Kotimaan johtamisrakenne säilyy hyvin pitkälti nykyisenä. Puolustusvoimien henkilöstömäärä kasvanee jäsenyyden myötä kaikissa henkilöstöryhmissä.
Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset jakautuvat usean vuoden ajalle. Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet henkilöstön osalta toteutetaan henkilöstöjärjestelmän kantokyky huomioiden.

Jäsenyys asettaa jonkin verran lisävaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja kielitaidolle, henkilöstösuunnittelulle ja -hallinnolle. Myös palvelussuhteen ehtoja kansainvälisissä tehtävissä tarkastellaan.

Millaista sotilaallista apua Suomi tarvitsisi Natolta kriisitilanteessa?

Sotilaallinen liittoutuminen nostaa pidäkettä ja ennaltaehkäisee sotilaallisen kriisin syntymistä. Suomi pitää silti jatkossakin ensi sijassa itse huolta omasta puolustuskyvystään.

Naton suurimmat vaikutukset puolustuskyvylle ovat liittolaismaiden tuoma voiman moninkertaistuminen sekä suorituskyvyt, joita pienen maan ei ole mahdollista hankkia itsenäisesti. Näitä ovat esimerkiksi nykyistä laajemmat tiedustelukyvykkyydet, ilmaan nostettu valvontakyky (AWACS), avaruussuorituskyvyt, ja muun muassa sukellusvenekyvykkyydet.

Vaikuttaako Nato-jäsenyys Puolustusvoimien kalusto- ja materiaalihankintoihin?

Nato ei määrää, mitä sen jäsenmaiden tulee hankkia. Se kuitenkin ohjaa puolustussuunnitteluprosessilla jäsenmaiden suorituskykyjen kehittämistä, jotta Naton Euroopan joukkojen komentajan olisi mahdollista tarpeen tullen saada tehtävänsä edellyttämät joukot käyttöönsä.

Prosessi ei ohjaa minkään yksittäisen välineen hankintaa, mutta laajemmin sitä, minkälaisia suorituskykyjä jäsenmaiden asevoimien tulisi käyttöönsä kehittää ja hankkia.

Tukeeko Nato jatkossa Suomen maa-, meri- ja tai ilmatilan valvontaa?

Lähtökohtaisesti jokainen Naton jäsenmaa vastaa oman alueensa koskemattomuuden valvonnasta ja sen turvaamisesta. Suomella on toimiva ja koeteltu aluevalvontajärjestelmä.

Suomen on mahdollista pyytää liittokunnalta tukea aluevalvontaansa, mikäli tilanne niin edellyttää. Naton jäsenvaltioilla ja itse liittokunnalla on myös käytössään sellaisia suorituskykyjä, joilla voidaan täydentää omaa järjestelmäämme, lisätä ennakkovaroitusaikaa sekä tehostaa valvonnan ulottuvuutta ja tilannekuvan muodostusta. Jäsenenä Suomi voi halutessaan pyytää näitä suorituskykyjä käyttöönsä.

Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa Puolustusvoimien harjoitustoimintaan?

Merkittävin muutos on kansainvälisten joukkojen laajempi osallistuminen Suomessa toteutettaviin harjoituksiin. Suomalaisten joukkojen osallistuminen harjoituksiin ulkomailla ei välttämättä lisäänny, mutta harjoitukset tulevat kohdistumaan entistä selkeämmin jäsenyyden asettamiin vaatimuksiin.

Kokonaisuuden suunnittelu on vasta alussa ja jatkuu sotilaallisen integraatioprosessin edetessä.

Mitkä ovat Nato-jäsenyyden kustannukset?

Naton jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen pitkäaikainen taso on ollut tämän alapuolella, lähivuosina taso saavutetaan johtuen strategisista hankkeista ja puolustuskyvyn nostoon osoitetusta lisärahoituksesta.

Suomelle asetettavat yhteisen puolustuksen suorituskykytavoitteet tulevat edellyttämään resurssipanostuksia puolustuskyvyn kehittämiseen. Tarkempia tietoja Nato-jäsenyyden kustannuksista löydät Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta.

Onko Puolustusvoimat Nato-yhteensopiva?

Puolustusvoimien kalusto on pääosiltaan Nato-yhteensopivaa, samoin joukkojen toimintatavat. Puolustusvoimien materiaalihankkeissa tämä on ollut vaatimuksena jo pitkään.

Puolustusvoimien johtamisrakenteita yhteensovitetaan Naton kanssa tarvittavilta osin. Muutostarpeet tarkentuvat sotilaallisen integraation edetessä.

Puolustusvoimien käyttökielet ovat jatkossakin suomi ja ruotsi. Naton kanssa asioidessa sekä tietyissä erityistapauksissa (esim. lentopalvelus) voidaan käyttää englantia. Samoin osa ohjeistuksesta ja suunnitelmista laaditaan jatkossa englanniksi.

Suurin muutostarve on ajattelutavassa. Emme ole liittoutumisen jälkeen enää sotilaallisesti yksin, vaan osa sotilasliittoa.

Mikä merkitys Suomen jäsenyydellä on Natolle?

Suomen Nato-jäsenyys tukee liittokunnan puolustusta ja yksinkertaistaa merkittävästi sen suunnittelua Itämeren ja Pohjolan alueella. Suomella on kokoonsa nähden hyvin varteenotettavat puolustusvoimat ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkea maanpuolustustahto.

Miten Naton tunnukset näkyvät jatkossa Puolustusvoimissa?

Visuaalinen ilme ja tunnukset ovat Naton jäsenmainakin kansallisia asioita. Nato-tunnukset eivät näy virkavaatteissa. Poikkeuksen muodostavat Naton organisaatioissa palvelevat henkilöt. Myöskään Nato-lippu ei näy Puolustusvoimien kohteissa muulloin kuin Nato-henkilöstön vieraillessa.

Tuleeko Suomeen Nato-tukikohtia tai pysyviä ulkomaisia joukkoja?

Naton perussopimukset eivät aseta jäsenmaille tällaisia velvoitteita. Asiaa tarkastellaan sotilaallisen integraatioprosessin edetessä ja Suomi tekee päätökset asiasta omasta kansallisesta lähtökohdastaan.

Sijoitetaanko Suomeen ydinaseita?

Naton perussopimukset eivät aseta jäsenmaille velvoitteita ottaa vastaan ydinaseita. Mikäli tällainen harkinta tulisi ajankohtaiseksi, jäsenvaltio tekisi päätökset kansallisista lähtökohdistaan.

On hyvä huomioida, ettei osallistuminen Naton ydinasesuunnitteluun merkitse ydinaseiden sijoittamista jäsenvaltion maaperälle.

Lisätietoa Natosta:

https://valtioneuvosto.fi/suomi-ja-nato
https://www.defmin.fi/nato
https://www.nato.int/
What is NATO

Teksti ja kuva: Puolustusvoimat

Juttu on julkaistu alun perin Puolustusvoimien verkkosivuilla https://puolustusvoimat.fi/web/puolustusvoimat/nato