2022-06

Pioneerien toinen etämarssi: Oman kotivaran taso kannattaa myös koeponnistaa

Helsingin reserviupseerien Pioneeriosasto järjesti tämän vuoden loppukesästä toisen pioneerien etämarssitapahtuman, joka sisälsi pioneeri- ja varautumisaiheisia tehtäviä. Edellisen vuoden tapaan suoritusaikaikkunaksi annettiin kuukausi, jolloin jokainen pystyi ajoittamaan marssin itselleen sopivaan ajankohtaan. Tällä kertaa ajankohta oli heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin.

Tehtävien raportointia olimme keventäneet merkittävästi. Nyt riitti valokuva ja lauseen tai pari lyhyt kuvaus tilanteesta. Tästä huolimatta lähes kaikissa raporteissa oli pitkiä selostuksia. Palautteissa todettiinkin tehtävien olleen mielenkiintoisia, taktisia ja ajankohtaisia, joten niitä tuli pohdittua jopa niiden kanssa, jotka eivät marssille osallistuneet.

Tämän vuoden tehtävät alkoivat myös valmistelutehtävällä, jossa oli suunniteltava noin kymmenen kilometrin pituinen reitti- Reitillä piti olla liikenteen solmukohta, rakennettua aluetta, taukopaikka sekä kotia lähellä oleva väestönsuoja. Kohteiden järjestyksen sai valita vapaasti. Marssivarustukseksi määräsimme säänmukaisen varustuksen sekä päiväreppuun vettä, kameran, muistiinpanovälineitä ja evästä. Evään piti koostua jo kotona olevasta kotivarasta, jolloin pääsi koeponnistamaan kotivaransa toimivuutta. Tulentekoa emme tällä kertaa edellyttäneet, joten sallimme myös termospullossa kuljetetun kuuman veden käytön.

Etämarssin suoritti tänä vuonna lopulta kolmetoista henkilöä. Ilmoittautuneita oli enemmän. Marssin ajankohta osui juuri kesän kuumimpaan hellejaksoon, joka verotti osallistumisia. Tämän muutama kertoikin syyksi, miksi ei marssia suorittanut. Jatkoimme tämän takia marssiajankohtaa kuukaudella, mutta se ei lisännyt marssisuorituksia. Raporttien mukaan toinen marssisuorituksia vähentävä tekijä oli rakennetun alueen ottaminen tehtäviin mukaan. Tätä ei saatu sovitettua mielekkäällä tavalla omaan marssireittiin. Lisäksi pitää miettiä, mikä oli ensimmäisen koronavapaan kesän vaikutus etämarssiin.

Väestönsuojan merkin kuvaaminen ja paikasta kertominen oli lähes poikkeuksetta ensimmäisiä suoritettuja tehtäviä. Onhan tämä lähinnä kotia ja sieltä on helppo aloittaa.

Marssijat jäivät kuitenkin pohtimaan, miten nopeasti väestönsuojat saadaan varsinaiseen käyttöön, kun niissä on nyt muuta toimintaa. Riittääkö 72 tuntia, joka on lakiin kirjattu? Kaikkien mielestä riittää, kunhan tehtävään on ennalta määrätty henkilöt. Lisäksi eräs marssijoista kertoi tehtävän innoittamana hakeutuneensa Väestönsuojan hoitajan kurssille.

Etämarssin toinen tehtävä oli harhautus ja estetyö, joka tehtiin valitulle liikenteen solmukohdalle. Tavoitteena oli pohtia, millaisilla keinoilla voi sotkea vihollisen suunnitelmia ilman miinoja ja räjähdysaineita.

Pääasiassa harhautus tehtiin poistamalla esimerkiksi painorajoitusmerkkejä tai vaihtamalla opasteiden paikkaa ja ohjaamalla liikenne väärään suuntaan, epäkäytännölliselle reitille tai halutulle väijytysalueelle. Harhautusta suunniteltiin tehostettavan estetöillä siirtämällä lähistöllä olevia ajoneuvoja, kontteja, roskalavoja jne. pääväylän tukkeeksi. Alueen tiedustelussa hyödynnettiin jopa droneja, jolloin pystyi nopeasti kartoittamaan, mistä löytyy mm. estemateriaaleja ja onko haluttu ohjaussuunta toimiva. Pidemmälle tehdyissä pohdinnoissa tämäkin oli huomioitu suunnittelemalla “kiertotien” kriittisiin risteyksiin omat esterakennelmat.

Kolmas tehtävä oli jokaisen joukon hallittavissa oleva varamiinoitteen suunnittelu. Tähän tehtävään tuotiin haasteena, että varamiinoite oli suunniteltava rakennetulle alueelle.

Asvaltoinnin läpäiseminen oli ensimmäinen haaste. Tämä tiedostettiin hyvin, kuten myös liikenteen mahdollistaminen useammalle toimijalle kaupunkiolosuhteissa. Raporteissa pohditiin myös vaihtoehtoisia tapoja naamioida miinat aina soran käytöstä oksien käyttöön, jos asvaltoinnin läpäisyyn ei ole mahdollisuuksia. Varamiinoitteen merkitys omaan kuviteltuun taistelusuunnitelmaan oli osassa raporteissa kuvattu hyvin yksityiskohtaisestikin. Lisäksi osassa raporteissa pohdittiin, onko lähistöllä olevat huoltoasemat ja kemikaalivarastot omalle toiminnalle uhka vai mahdollisuus.

Marssien yhteydessä ei taukoja eikä niiden merkitystä pidä unohtaa. Tälläkin etämarssilla oli taukotehtävä, jossa koetestattiin henkilökohtaisen kotivaran toimivuus.

Kaikkien marssijoiden mielestä oma kotivara on kohtuullisella tasolla ja yli puolet marssijoista koki marssin jälkeen, että siinä on edelleen kehittämisen tarvetta. Vesi koettiin marssijoiden keskuudessa akilleen kantapääksi. Tyhjät kanisterit varastossa eivät paljoa auta ja kahdenkymmenen litran vesikanisteri ei kauan riitä nelihenkisessä perheessä. Osa tiedusteli vielä, missä sijaitsee koti lähinnä oleva toimiva vesipiste. Pääkaupunkiseudulta niitä löytyy 67 kappaletta.

Vaikka kotivara näyttäisi olevan kunnossa, niin yllätyksiä saattaa silti tulla vastaan. Tällaisia voi olla esimerkiksi perhepiirissä oleva pähkinäallergia. Pähkinää on yllättävän monessa valmiskuivapakkauksessa mukana. Lisäksi on hyvä kierrättää kotivaraa ja käyttää vanhempaa tavaraa pois.

Marssin suorittaneiden kesken arvottiin pioneeripuukko ja Varustelekan lahjakortti. Arvonnan voittajat edellä mainitussa järjestyksessä olivat Toni Teittinen ja Heikki Pietilä. Onnea voittajille.

Ensi vuodeksi on suunnitteilla seuraava pioneerien etämarssi uusilla tehtävillä.

Teksti: Jussi Jaakkola
Kuvat: Samuli Saviala

Jaa uutinen: