Pääkirjoitus 6/2018

Johtaja vai seuraaja?

Liiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen kirjoitti erittäin hyvän kirjoituksen joukkuepelistä ja vastuutehtävistä (teksti tämän kirjoituksen jälkeen).  7.11.2018 julkistetun RUL:n jäsenkyselyn tulokset kirvoittivat omassa mielessäni ikävän ajatuksen siitä, onko kaikilla oma paikkansa joukkueessa selvillä ja ovatko he oikeilla edes paikoilla?

Meidät kaikki RUL:n jäsenet on koulutettu johtajaksi, vieläpä sodanajan tilanteeseen. Ainakin allekirjoittaneella se tarkoittaa mm. sitä, että minun on kyettävä tekemään joukkoni edessä päätöksiä ja ratkaisuja. Lähes poikkeuksetta jopa puutteellisin tiedoin.

Mikä sai minut ajattelemaan, että joukossamme on johtajien lisäksi myös seuraajia? Jäseniltämme kysyttiin Naton liittymisestä. Puolesta oli n. 50%, vastaan 30% mutta kantaansa ei osannut sanoa peräti 20%. Tämä luku on ollut pitkään samalla tasolla. Suomen mahdollisesta jäsenyydestä on kirjoitettu ja sitä on spekuloitu koko 2000-luvun ajan. Näkökantoja puolesta ja vastaan on esitetty sekä käsitelty mediassa runsaasti. Miksi oman kannan muodostaminen on niin vaikeaa? Jäsenkyselyn perusteella etenkin nuoret (alle 35v.) aprikoivat muita enemmän.

Tilanne muuttuu vielä mielenkiintoisammaksi, kun esitetään jatkokysymys: ”Mikäli Ruotsi liittyisi Natoon, pitäisikö Suomenkin”.  Prosentit muuttuvat seuraavasti; 68% kannattaa, 18% vastustaa ja 13% ei osaa sanoa. Itse luen näitä lukuja siten, että viidennes vastaajista on seuraajia, ei johtajia.

Provosoiduitko? Hyvä! Niin oli tarkoituskin. Totuus ei tietenkään ole näin yksinkertainen kuin esitin ja muitakin syitä on. Toivon, että kirjoitukseni herättää keskustelua ja ennen kaikkea toimintaa ottaa asioista selvää. Tietoa on kyllä tarjolla Natosta kuin muistakin aiheista, joista koet epätietoisuutta. Oma toiveeni on, että seuraavassa jäsenkyselyssä ”en osaa sanoa” vastausten lukumäärä olisi pudonnut selkeästi tuosta 20% tasosta jossa se on ollut jo pitkään.

Katajanokan Kasinolla järjestettiin 7.11.2018 esitelmätilaisuus, jossa tietoa oli tarjolla. Kenraalisali oli liki täynnä, paikalla n. 130 kuulijaa. Oma havaintoni oli kuitenkin, että nuoria (alle 35v.) oli paikalla vain noin puolen tusinaa. Miksi näin? Eikä nuoriso jaksa kuunnella ns. kovaa asiaa 1,5h paikallaan? Tilaisuus alkoi klo 18.00, joten ns. päivämenot eivät olleet esteenä? Liiton johtoon kuuluvana tunsin piston sydämessäni. Miksi emme tavoita nuorempia reserviupseereita? Jäsenkysely ja arjen oma havainto vahvistivat tätä asiaa. Mitä voisimme tehdä paremmin tässä suhteessa?

Oma ehdotukseni on: Liitto alkaa tekemään tietoiskutyyppisiä 1-2 minuutin pituisia videoita Youtubeen käytettäväksi sosiaalisen median eri kanavissa. Yhdessä klipissä keskitytään kerralla yhteen kysymykseen.  Saman aihepiirin ympäriltä voi olla useita klippejä. Oli sitten kyseessä Nato, aselaki tai mikä tahansa muu aihe, niin liiton tehtävänä on kehittää ja ylläpitää jäsenistön tietoisuutta maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Tähän työhön voivat joukkueessamme osallistua kaikki!

Jyri Vilamo – majuri res

Liittovaltuuston vpj.

Joukkuepeliä ja vastuutehtäviä

Kyky kantaa vastuuta on yksi hyvän johtajan ja hyvän alaisen tärkeimmistä ominaisuuksista. Keskeinen syy, miksi meidät reserviupseerit on nuorina varusmiehinä valittu johtajakoulutukseen, on juuri vastuunkantokyky. Se on myös yksi eri joukkuelajien kapteeneja yhdistävä tekijä. Läheskään aina urheilujoukkueen kapteeniksi ei valikoidu joukkueen paras, vaan joukkueen luotettavin pelaaja. Se kaveri, johon muut pelaajat kääntävät katseensa silloin, kun peli ei kulje. Se joka vaatii itseltään vähän enemmän kuin mitä muilta vaaditaan. Se joka jaksaa tiukossakin paikossa pitää peliajatuksen selkeänä ja tappionkin hetkellä jaksaa valaa uskoa oman joukkueen menestykseen ja parempaan tulevaisuuteen.

Kovin kliseiseen sanontaan ”Ketju on yhtä vahva, kuin mitä on sen heikoin lenkki”, sisältyy vahva kokemuksen tuoma viisaus. Joukkuepelissä tarvitaan jokaista pelaajaa. Samoin sotajoukko, ryhmästä prikaatiin tarvitsee jokaista sotilastaan. Jokaisella toimijalla ei voi, eikä pidäkään, olla samanlaiset tehtävät tai vastuut. Tärkeää ei ole se, mitä paikkaa pelaat tai millaiset merkit sinulla on kauluslaatoissa. Tärkeää on se, että jokainen pyrkii tekemään oman tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Vain silloin joukkue tai sotajoukko voi menestyä.

Vastuunkantajia tarvitaan myös varmistamaan, että reserviupseeritoiminta pysyy aktiivisena. Yhdistysten ja piirien vastuutehtäviin haluavista ei yleensä muodostu kovinkaan pitkää jonoa. Työelämän kiireet, perhe ja muut harrastukset vaativat oman aikansa myös meidän vapaaehtoisen maanpuolustuksen aktiivien kohdalla.

Haaste on erityisen suuri niillä paikkakunnilla, joiden reserviupseeriyhdistyksissä väki vähenee. Väestön ikääntyminen ja aktiivi-ikäisen väestön keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin on osa suurta suomalaista demografista muutosta. Se on valitettavaa, mutta kovin nopeasti tätä isoa trendiä ei pystytä kääntämään.

Jatkossakin tarvitsemme joka puolelle maata toimivia yhdistyksiä ja aktiivisia piirejä. Yksi reserviupseeritoiminnan vahvuuksista on monipuolisen toiminnan lisäksi hyvin toimiva järjestökone. Kiitos siis teille kaikille aktiivitoimijoillemme ja vastuunkantajille, jotka pidätte koneen käynnissä.

Toistan jo aikaisemmin kirjoittamani, että jatkossa meidän pitää pystyä tekemään yhdistystenkin vastuutehtävistä enemmän ihmisen kokoisia. Siis sekä kestoltaan että tehtäväkuvaltaan rajallisia urakoita. Ei ole kenenkään etu, että yhdistyksessä kaikki tehtävät kasautuvat vuosikausiksi vain puheenjohtajan ja sihteerin harteille.

Tehokas työnjako eri toimijoiden kesken sekä keskittyminen yhdistyksen kaikkien mielekkäimpiin tehtäviin ovat osa toiminnan jatkumisen turvaamista. Laadun pitää korostua lukumäärän sijasta myös yhdistysten järjestämissä tapahtumissa. Yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Valinta liiton vastuutehtäviin ensi vuodelle tapahtuu liittovaltuuston syyskokouksessa, joka pidetään 24.11. Helsingissä. Kokouksessa valitaan liitolle varapuheenjohtajat ja liittohallitus sekä liittovaltuustolle puheenjohtajat. Päättäjien lisäksi liitto tarvitsee aktiivisia ja osaavia jäseniä myös toimikuntiinsa. Tarjolla on haastavia näköalapaikkoja mm. koulutus-, järjestö- ja varautumistoimintaan sekä talouteen. Lisätietoja näistä tehtävistä saa liiton toimistosta.

Vuosi 2019 on RUL:n liittokokousvuosi. Turussa ensi vuonna marraskuun puolessavälissä kokoontuva liittokokous pääsee valitsemaan liitolle uuden puheenjohtajan. Mikko Halkilahti kertoi jo edellisen liittokokouksen yhteydessä Lappeenrannassa, ettei ole käytettävissä liiton puheenjohtajan tehtävään kolmannelle kaudelle. Tarjolla on siis RUL-joukkueen tärkein yksittäinen tehtävä. Uskon ja toivon, että ehdolle asettuu taas useita osaava joukkuepelaajia ja vastuunkantajia.

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.