Reserviläisten NATO-kannoissa muutoksia

Niin Reserviläisliitto kuin Suomen Reserviupseeriliittokin ovat kevään aikana selvittäneet jäsentensä NATO-kantoja jäsentutkimusten avulla. Tuloksissa on mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä, mutta myös liittokohtaisia eroja. Tuloksia voi myös verrata Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) koko väestölle tekemien tutkimusten tuloksiin.

Nelisenkymmentä prosenttia Reserviläisliiton (RES) jäsenistöstä (41%) hakisi nyt sotilasliitto NATO:n jäsenyyttä. Kannatus on viime lokakuusta laskenut runsaat viisi prosenttia (5,3%) ja vuodentakaisista luvuista vajaat kahdeksan prosenttia (7,6 %). Toisaalta myös jäsenyyden vastustus laskee. NATO-jäsenyyden hakemista ilmoitti nyt tehdyssä tutkimuksessa vastustavansa vajaat 36 prosenttia (35,6%) reserviläisistä kun viime lokakuussa vastustajia oli vajaat 40 prosenttia (39%) jäsenistöstä. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut kannastaan epävarmojen määrässä. En osaa sanoa -vaihtoehdon valitsi Reserviläisliiton jäsenkyselyssä noin neljännes (23,4%) vastaajista kun vielä viime lokakuussa epävarmoja oli vain 15 prosenttia (15,4%) vastaajista.

Samaan aikaan Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella enemmistö reserviupseereista eli 52,3 % kannattaa Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 28,5 % jäsenistä ei kannata jäsenyyttä ja 19,2 % jätti kertomatta kantansa asiaan. Ruotsin mahdollinen jäsenyys lisäisi Naton kannatusta myös Suomessa. Reserviupseereista peräti 70,5 % haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Vastaavasti noin 56 prosenttia (55,6%) Reserviläisliiton jäsenistä hakisi Ruotsin kanssa NATO-jäsenyyttä.

Naton jäsenyyden kannatus on reserviupseereiden keskuudessa selvästi koko kansaa suurempaa. Maanpuolustustiedotuksen (MTS) suunnittelukunnan viimeksi (tammikuussa 2016) julkaistussa mielipidetutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 27 % ja vastusti 58 % vastaajista.

Toimintaympäristön uhkista huolimatta RUL:n jäsenet luottavat Suomen puolustukseen. Selvästi yli 70 % vastanneista uskoo Suomella olevan erittäin hyvät (8,9 %) tai hyvät (64,3 %) puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa. MTS:n tutkimuksen mukaan koko kansasta vain kolmasosa (34 %) uskoo Suomella olevan erittäin hyvät tai hyvät puolustusmahdollisuudet.

RUL:n kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi 97 % RUL:n jäsenistä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kansalaistutkimusten mukaan miehet kannattavat NATO-jäsenyyttä selvästi naisia laajemmin. Viime marraskuun tutkimuksessa kannatus oli miesten keskuudessa seitsemän prosenttiyksikköä naisten vastaavaa korkeampi. Reserviläisliiton jäsenistön osalta ero näyttää olevan vieläkin suurempi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa naispuolisista vastaajista vain vajaat 27 prosenttia (26,7%) ilmoitti kannattavansa jäsenyyden hakemista, kun taas miesvastaajista jäsenhakemuksen NATO:lle lähettäisi lähes 42 prosenttia (41,7%). Naispuolisista vastaajista lähes 44 prosenttia (43,2%) ei osannut ottaa jäsenkyselyssä asiaan kantaa.

Niin tai näin, reserviläisjärjestöjen jäsenten panokselle turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on sijansa jatkossakin.