2024-01

Naton Nordic Response 24 -harjoitus kokoaa joukkoja pohjoiseen

Vuosi 2024 tuo yhä enemmän kansainväistä väriä Puolustusvoimien harjoitustoimintaan. Kansainvälisten harjoitusten määrän kasvu johtuu Nato-jäsenyydestä ja siitä, että yhä useampaan kansalliseen harjoitukseen osallistuu liittolaisia. Suunnitelman mukaan tänä vuonna on hieman yli sata kansainvälistä harjoitustapahtumaa Suomessa ja ulkomailla.

Liittoutumisen myötä Suomi osallistuu harjoituksiin, joissa kehitetään Naton yhteisten operaatioiden edellyttämää toimeenpanokykyä ja -valmiutta sekä harjoitellaan toimintaa osana liittokunnan komento- ja joukkorakennetta.

Puolustusvoimien vuoden 2024 tärkein kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24, joka on Norjan johtama taisteluharjoitus. Harjoitus kuuluu Naton Steadfast Defender 24 -kokonaisuuteen, jolla Nato osoittaa liittokunnan yhtenäisyyttä, vahvuutta ja päättäväisyyttä puolustaa jäsenmaitaan tarvittaessa. Suomen osallistumisen harjoitukseen johtaa Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen.

– Harjoitustoiminnalla kehitetään kykyä puolustaa niin Suomea kuin liittoumaa. Harjoitustoiminta on lisäksi osa konkreettista turvallisuustukea toisille liittolaisille – etenkin etulinjan maille, kuten Suomelle. Sillä osoitetaan käytännössä liittouman kykyä turvata jäsenmaidensa turvallisuus, sanoo Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen.

Nordic Response 24 on laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton ja sen kumppaneiden kykyä vahvistaa ja puolustaa Naton pohjoisia osia. Harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja johtamisjärjestelmäkeskuksesta. Harjoituksessa on mukana suunnitelmien mukaan noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä. Kyseessä on toistaiseksi suurin Puolustusvoimien harjoitusjoukko ulkomailla.

Puolustusvoimien osallistuminen harjoitukseen

Maavoimat

Suuren osan Puolustusvoimien harjoitusjoukosta muodostaa Maavoimat. Suomen ja Ruotsin maavoimat muodostavat harjoitukseen yhdessä divisioonan, joka toimii harjoituksessa Enontekiön alueelta Norjaan tien E45 suunnassa. Maavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista henkilökuntaa on 350, varusmiehiä 1 060 ja reserviläisiä 1 120. Harjoitusosasto koostuu pääosin Jääkäriprikaatin, Kainuun prikaatin, Karjalan prikaatin, Porin prikaatin ja Panssariprikaatin joukoista. Maavoimat toimii harjoituksessa yhdessä Ruotsin ja Iso-Britannian maavoimien kanssa, sekä vastaa isäntämaatuesta ranskalaiselle osastolle.

Maavoimien pääkalustona käytetään pohjoisille joukoille tyypillistä telakuorma-autokalustoa, lisäksi mukana on mm. Leopard-taistelupanssarivaunuja, K9-panssarihaupitseja ja raskaita raketinheittimiä. Kalustoa ja ajoneuvoja on kaikkineen noin 630 kappaletta.

Ilmavoimat

Ilmavoimista Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 250 henkilöä. Suomalaiset hävittäjät tukeutuvat Rovaniemelle ja Andoyan tukikohtaan Norjassa. Harjoituksen lentotoiminta suuntautuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosiin. Suomen puolella lentotoiminta-alue kattaa Länsi-Lapin.

Ilmavoimien osalta harjoituksen keskeinen tavoite on kehittää kykyä suunnitella ja toteuttaa monikansallinen ilmaoperaatio pohjoisessa yhdessä liittolaisten ja kumppanien kanssa.

Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä yli 100 ilma-alusta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja muista Naton jäsenvaltioista. Hävittäjien lisäksi mukana on ilmatankkaus-, kuljetus- ja valvontakoneita sekä kuljetus- ja taisteluhelikoptereita. Viidennen sukupolven hävittäjäkalustoa harjoituksessa edustavat Norjaan tukeutuvat norjalaiset F-35A- ja Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B-hävittäjät sekä HMS Prince of Wales -lentotukialukselta operoivat Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35Bhävittäjät.

Merivoimat

Merivoimista harjoitukseen osallistuu noin 65 henkilöä. Henkilöstö koostuu esikuntaupseereista sekä Uudenmaan prikaatin asettamista rannikkojääkärikomppanian sotilaista, jotka toimivat osana Italian johtamaa merellistä taisteluosastoa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 400 henkilöä laitoksen esikunnasta, 3. Logistiikkarykmentistä, Järjestelmäkeskuksesta sekä Sotilaslääketieteen keskuksesta. Joukot koostuvat kantahenkilökunnasta ja reserviläisistä. Logistiikkalaitoksen joukot vastaavat osaltaan monikansallisen logistiikan suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta sekä puolustushaarojen huoltojärjestelmien tukemisesta.

Logistiikkalaitoksen joukkojen kalusto koostuu materiaalin käsittelyn ja kuljettamisen, kunnossapidon ja evakuoinnin sekä huoltopalveluiden kalustosta. Tällaisia ovat mm. kuormaajat, trukit, työkoneet sekä erilaiset kuljetusajoneuvot.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta harjoitukseen osallistuu noin 400 henkilöä, jotka ovat henkilökuntaa ja reserviläisiä. Johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstö on esikunnasta, verkko-osastoista, palveluosastosta ja kyberosastosta. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen tarkoituksena on kehittää kykyä tukea monikansallisia operaatioita Pohjoisella alueella yhteistoiminnassa Puolustusvoimien eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on toteuttaa johtamisjärjestelmien tuki taisteleville joukoille, tukea kansallista kyberpuolustusta ja kehittää monikansallista yhteistyötä liittolaisten kanssa.

Maavoimat valmiina kohtaamaan arktiset olosuhteet

Suuren osan Puolustusvoimien harjoitusjoukosta muodostaa Maavoimat. Nordic Response 24 on Maavoimien ja samalla Puolustusvoimien historian laajin osallistuminen kansainväliseen harjoitukseen ulkomailla. Maavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista henkilökuntaa on 350, varusmiehiä 1 060 ja reserviläisiä 1 120.

Harjoituksessa Suomen ja Ruotsin maavoimat muodostavat yhdessä isobritannialaisen osaston kanssa divisioonan, jonka komentaja tulee Suomesta ja apulaiskomentaja Ruotsista. Harjoituksen tapahtumakulku saa alkunsa liittoumaa vastaan suunnatusta fiktiivisestä hyökkäyksestä, jonka seurauksena Naton perustamissopimuksen viides artikla on aktivoitu velvoittamaan liittouman jäseniä puolustamaan hyökkäyksen kohteena olevaa aluetta. 

– Liittokunnan mailla on vakaa ja päättäväinen tahto puolustaa kaikkia alueitaan, myös Suomea. Suomen vuosikymmeniä kestänyt johdonmukainen ja pitkäjänteinen yhteistyö liittolaismaiden kanssa mahdollistaa hyvin Puolustusvoimien suorituskykyjen liittymisen osaksi Naton yhteistä puolustusta. On myös selvää, että Suomella on liittokunnalle paljon annettavaa ja on ollut hieno todeta, että osaamistamme arvostetaan korkealle, maavoimallisen harjoituksen johtaja, Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa toteaa.

Harjoitukseen osallistuu joukkoja lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista. Harjoituksen aikana Maavoimien joukkoja taistelee sekä puolustajina (~1700 henkilöä) että hyökkääjinä (~670 henkilöä), jonka lisäksi harjoituksen turvallisuusorganisaatiossa työskentelee yli 100 henkilöä. Kalustovahvuus kaikkineen on noin 630. Harjoituskokonaisuus kehittää henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten osaamista sekä yksilö- että joukkotasolla.

– Arktisissa olosuhteissa harjoittelu on osa lähes kaikkien asevelvollisten koulutusta ja Suomi kouluttaa runsaasti myös muita liittokunnan joukkoja näihin vaativiin olosuhteisiin. Suomen maantieteellinen sijainti tekee meistä keskeisen tekijän Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuudelle, prikaatikenraali Takamaa jatkaa.

Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen integroitumista yhä tiiviimmin osaksi Natoa. Harjoituksella kehitetään Maavoimien yhteensopivuutta ja yhteistoimintaa liittokunnan joukkojen ja Ruotsin kanssa, joka toivottavasti on myös lähitulevaisuudessa Naton jäsen. Yhteisellä harjoittelulla tuetaan suorituskykyjen kehittämistä sekä varmistetaan yhteistoimintakyky kansallisen puolustuksen ja liittokunnan tarpeisiin.

– Harjoitus näkyy ja kuuluu. Toivomme kaikilta tien käyttäjiltä malttia ja varovaisuutta kohdattaessa harjoitusjoukkoja. Kannattaa tutustua liikennetiedotteeseen, mikäli haluaa minimoida mahdollisen viiveen omaan matkantekoon liittyen, prikaatikenraali Takamaa vinkkaa.

Suomalainen F/A-18 Hornet -osasto Andøyan tukikohtaan

Suomen ilmavoimista Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 12 F/A-18 Hornet -hävittäjää, joista kahdeksan tukeutuu Norjan Andøyaan. Karjalan lennosto asettaa harjoitukseen Norjaan lähtevän hävittäjäosaston, joka harjoittelee liittolaismaan tukikohtaan tukeutumista ja isäntämaatuen vastaanottamista Norjan ilmavoimilta.

Lapin lennosto puolestaan asettaa harjoitukseen Oulunsalon tukikohdasta operoivan neljän Hornetin osaston ja toteuttaa isäntämaatuen Rovaniemelle tukeutuville yhdysvaltalaisille KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneille ja saksalaisille A400M-kuljetuskoneille.

Nordic Response 24 -harjoituksen ilmaoperaatiot suunnitellaan monikansallisessa ilmaoperaatiokeskuksessa (Joint Air Operations Centre, JAOC), joka perustetaan harjoituksen ajaksi Norjan Bodiniin, Bodøn lähelle. Ilmaoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen osallistuu myös suomalaisia esikuntaupseereja ja johtokeskushenkilöstöä.

Harjoituksen lentotoiminta-alue kattaa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat 4.‒15.3.2024. Lentotoimintaa on päivittäin kello 10‒23 välisenä aikana.

Taistelua johdetaan yhdessä, yhteisillä johtamisjärjestelmillä

Nordic Response 24 -harjoituksen yhteisessä operaatioverkossa käytetään kaikkien harjoitukseen osallistuvien maiden yhteensopivia johtamisjärjestelmiä. Yhdessä harjoittelemalla hiotaan huippuunsa kaikki järjestelmät, mitä taistelun johtamiseen tarvitsee.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) toteuttaa johtamisjärjestelmätuen Nordic Response 24 -harjoituksessa taisteleville joukoille. Harjoitukseen osallistumalla keskus kehittää kykyään tukea suomalaisia joukkoja monikansallisessa operaatiossa. Harjoituksessa Johtamisjärjestelmäkeskus muodostaa tilannekuvaa pohjoisella alueella yhteistoiminnassa pääesikunnan ja alaisten laitosten sekä puolustushaarojen kanssa. Tavoitteena on myös tukea kansallista kyberpuolustusta.

Nordic Response 24 -harjoituksessa on käytössä yhteinen operaatioverkko, jossa Nato-yhteensopivia järjestelmiä käytetään ja harjoitellaan.

”Kaikki liittolaiset ovat kiinni samassa verkossa, mutta jokainen maa rakentaa ja ylläpitää itse omat johtamisjärjestelmänsä. Tähän on olemassa yhteiset standardit, jotta järjestelmistä saadaan yhteensopivia. Tavoitteena on, että taistelun johtamisen kaikki osa-alueet pystytään toteuttamaan yhteensopivilla järjestelmillä”, kertoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen operaatiopäällikkö, everstiluutnantti Ilkka Vaara.

Johtamisjärjestelmäpalvelut ovat monipuolistuneet kansainvälisen harjoittelun myötä

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus järjestää kansainväliset yhteydet Suomeen, toimittaa ne kansallisille joukoille ja huolehtii järjestelmien ylläpidosta. Rakentamis- ja tukityössä tärkeänä yhteistyökumppanina Johtamisjärjestelmäkeskuksella on Suomen erillisverkot Oy.  Johtamisjärjestelmäkeskus on myös varautunut kansainväliseen johtamisjärjestelmien yhteensovittamiseen, josta päävastuu on maavoimilla.

Nordic Response 24-harjoitusta on edeltänyt jo monia kansainvälisiä harjoituksia, jossa Nato-yhteensopivia johtamisjärjestelmiä on kehitetty eteenpäin. Yhteisen harjoittelun pääpaino on ollut teknisessä yhteensopivuudessa, mutta myös johtamisjärjestelmäalan palvelut ovat kehittyneet. Nordic Response 24 -harjoituksessa todennetaan ja harjoitellaan yhteisen tilannekuvan luomista ja taistelun johtamista isossa kansainvälisessä kokoonpanossa.

”Kansallisessa testaustoiminnassa yksi merkkipaalu on ollut vuoden 2019 Bold Quest -harjoitus. Yhteisen harjoittelun aikana johtamisjärjestelmäpalvelut ovat monipuolistuneet ja niitä käytetään laajemmin.  Käytössä on perinteisten viestintäpalveluiden lisäksi myös järjestelmiä, joilla saadaan paremmin koottua yhteistä tilannekuvaa sekä johdettua taistelua. Kokemus toimimisesta osana isoa liittoumajoukkoa on erittäin arvokasta”, everstiluutnantti Vaara kertoo.

Harjoitus näkyy liikenteessä

Suomen alueella harjoituksen aikana harjoittelee ja liikkuu suomalaisjoukkojen lisäksi noin 3 000 ruotsalaista, 450 ranskalaista ja noin 50 isobritannialaista sotilasta. Harjoitustoiminta vaikuttaa liikenteeseen merkittävästi Enontekiön suunnassa ja marssireiteillä erityisesti harjoitukseen siirtymisen ja poistumisen aikana.

Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä liikenteen sujuvoittamiseksi ja harjoituksen vaikutusten minimoimiseksi.

Kansainvälisyys näkyy asevelvollisten koulutuksessa

Vuoden aikana on myös muita merkittävä kansainvälisiä harjoituksia. Puolustushaarojen johtamista harjoituksista näkyvimpiä ovat Northern Forest 24, Freezing Winds 24 ja Hanki 24.

Northern Forest 24 on Rovajärven alueella toukokuussa järjestettävä Maavoimien kansainvälinen taisteluharjoitus. Harjoitukseen osallistuu sotilaita Suomesta, Yhdysvalloista ja Norjasta. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu noin 4 000 sotilasta, joista osa on reserviläisiä. Harjoituksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää sotilaallista yhteistoimintakykyä ja suorituskykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä vahvistaa Suomen kykyä sotilaallisen avun vastaanottamisessa. Northern Forest 24 -harjoituksen johtaa Kainuun prikaati.

Merivoimien vuoden 2024 tärkein kansainvälinen harjoitus on 18.–29.11.2024 järjestettävä Freezing Winds 24, jossa harjoitellaan yhteisten merioperaatioiden toimeenpanoa Pohjois-Itämeren ja Suomen rannikon olosuhteissa. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Suomen ja liittolaisten kykyä puolustaa Itämeren aluetta ja turvata alueen meriliikenne. Joukkoja ja yksiköitä on mukana kaikista puolustushaaroista ja Rajavartiolaitoksesta. Harjoitukseen on suunniteltu osallistuvan noin 4 000 henkilöä, 20 alusta ja 10 ilma-alusta. Tämä on samaa tasoa aiempien vuosien Freezing Winds -harjoitusten kanssa.

Ilmavoimien vuoden 2024 pääsotaharjoitus on 26.2.–2.3.2024 järjestettävä Hanki 24. Hanki 24 on valtakunnallinen ilmaoperaatioharjoitus, jossa koulutetaan henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan kaikissa Suomen ilmapuolustuksen tehtävissä haastavissa talviolosuhteissa. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 40 lentokonetta ja 3 800 sotilasta, joista noin 2 300 on reserviläisiä.

Kansainvälisen toiminnan kehittyminen näkyy myös varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa. Harjoittelu tuo koko Puolustusvoimien henkilöstön koulutukseen monipuolisuutta ja asettaa kaikkien osaamiselle uusia vaatimuksia.

– Henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskiössä. Harjoitustoiminnan avulla parannamme yhteensopivuutta ja liittolaisten ymmärrystä sotilaallisesta osaamisestamme. Puolustusvoimien kyvykkyydet nivoutuvat myös liittouman kollektiiviseen puolustukseen. Asevelvolliset, niin varusmiehet kuin reserviläiset, pääsevät osallistumaan useisiin kansainvälisiin harjoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Harjoitustoiminta yhdessä liittolaisten kanssa haastaa suomalaiset sotilaat kenraalista jääkäriin ja kannustaa meitä entistä parempiin suorituksiin, prikaatikenraali Tuominen toteaa.

Lähdetekstit ja kuvat: Puolustusvoimat

Jaa uutinen: