Merisotakoulu 90 vuotta

Merisotakoulu viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan. Ohessa katsaus 2010-lukuun.

2010-luvun aikana vakiintui nykyinen sotatieteen kandidaatin tutkintoon johtava kolmivuotinen opetusohjelma. Merikadetit aloittavat opintonsa Santahaminassa ja siirtyvät toisen opintovuoden syksyllä Merisotakouluun. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa aselajiupseereita, jotka menevät valmistuttuaan joukkueenjohtajan, aliupseerikurssin linjajohtajan tai aselajiupseerin tehtäviin. Tutkinnon osaamisalueiksi on määritetty johtajuus, sotataidollisuus, toimintakykyisyys, kouluttajuus – ja uusimpana osaamisalueena myös tutkijuus. Rannikkotykistökoulussa aikanaan alkunsa saaneesta kadettien merileiristä kehittyi vuosien varrella kaikki rannikonpuolustuksen osa-alueet kattava Rannikkotaisteluharjoitus (RTH), joka vuodesta 2017 lähtien on ollut Merivoimien esikunnan johtama vuoden toinen Merivoimien pääsotaharjoitus. Kuvassa 1 rannikkoohjuksen (RO06) ammunta vuoden 2011 RTH:ssa. Merivoimien tutkimuksen (silloin vielä MERIVTL) tehtävänä oli kerätä ohjuksesta lennonaikaista tietoa sen käytön optimointia varten.

Opistoupseerien peruskurssit päättyivät jo vuonna 2003, jolloin Merisotakoulussa järjestettiin peruskurssi 58:n päättäjäiset. Tämän jälkeen jatkuivat vielä opistoupseerien jatkokurssit, joista viimeinen järjestettiin vuonna 2013.

Vuoden 2016 alusta astui voimaan Pääesikunnan määräys aliupseerikoulutuksesta. Merkittävin muutos aiempaan oli, että nyt kaikkien puolustushaarojen aliupseerit aloittavat opintonsa kuuden opintoviikon yhteisellä jaksolla Maasotakoulussa. Kurssien ja opintojaksojen nimet muuttuivat siten, että vanhoista sotilasammatillisista opintojaksoista (SamOJ 1 ja 2) tuli Perustason opinnot (PerusO) ja Yleistason opinnot 1 ja 2 (YleisO). Ylimpänä tasona on Mestaritason opinnot (MestariO), joka korvaa vanhan Sotilasammatillisen mestariopintokokonaisuuden (SamMO).

Merisotakoulun reserviupseerikoulutuksen linjajakoa tarkistettiin vuonna 2010, jolloin päädyttiin nykyiseen jakoon eli laivastolinjaan ja rannikkojoukkolinjaan. Rannikkojoukkolinja jakautuu edelleen merivalvonta- ja meritiedusteluopintosuuntiin. Samassa yhteydessä tarkasteltiin myös Merivoimien johtamisjärjestelmäalan tilannetta. Tämän opintolinjan oppilasmäärä jäi kuitenkin niin pieneksi, että Merivoimien johtamisjärjestelmäalan reserviupseerien koulutus päätettiin siirtää Maasotakoulun reserviupseerikouluun.

Simulaattorikoulutusympäristöjen käyttö lisääntyi voimakkaasti 2010 -luvulla. Simulaattoreita käytetään merenkulun, meritulenjohdon, merivalvonnan ja maatulenjohdon koulutuksessa. Merisotakouluun rakennettiin myös simulaattoriympäristö vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan koulutukseen.

2010-luvun puolessavälissä toteutettuun puolustusvoimauudistukseen (PVUUD) liittyen päätettiin Merisotakouluun sijoittaa perinteisen koulutus- ja opetustoiminnan lisäksi myös Merivoimien tutkimustoiminta. Yhdistämisen tavoitteena oli nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä Merivoimien operatiivisessa toiminnassa. Katsottiin, että tutkimukseen perustuvat uudet toimintamallit voidaan tehokkaimmin ottaa käyttöön, jos tutkijat osallistuvat itse myös opetukseen.

Tutkimuksesta vastasi aiemmin Espoossa ja Turussa itsenäisenä joukko-osastona toiminut Merivoimien tutkimuslaitos (MERIVTL), joka lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Tämän yhteydessä eri puolustushaaroille (maa/meri/ilma) yhteiset tutkimusalat, kuten pinta-aseet ja -valvonta, siirrettiin Puolustusvoimien uuteen tutkimuslaitokseen. Merivoimien omat teknilliset tutkimusalat: sotalaivatekniikka, vedenalainen sodankäynti ja merellinen koetoiminta, siirrettiin Merisotakoulun uuteen Tutkimuskeskukseen. Samassa muutosprosessissa aloitti Merisotakoulussa vuoden 2012 alusta toimintansa uusi Meritaistelukeskus, jonka tehtävänä on merisodankäynnin käyttöperiaatteiden tutkimus. Tutkimustoiminta jatkui aluksi edelleen Espoossa ja Turussa, jolloin Merisotakoulu toimi kolmella paikkakunnalla. Espoon toiminnot siirrettiin Suomenlinnaan Merisotakoulun luokkarakennukseen (D12) sen peruskorjauksen valmistuttua tammikuussa 2016.

Tutkimuskeskus ja aiempi Meritaistelukeskus yhdistettiin vuoden 2019 alussa yhdeksi joukkoyksiköksi Merisotakoulussa. Nimeksi valittiin Meritaistelukeskus, sen tehtäviin kuuluu teknisen tutkimuksen ja kehittämisen lisäksi Merivoimien operatiivisten konseptien ja suorituskykyjen käyttöperiaatteiden tutkiminen, testaaminen ja kehittäminen. Organisaatiomuutoksen tavoitteena oli Merivoimien suorituskyvyn käyttöperiaatteiden tutkimuksen sekä teknis-luonnontieteellisen tutkimustoiminnan integroiminen aiempaa tiiviimmin yhteen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimintavalmiuden, laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä sen poikkeusolojen toimintaedellytysten turvaaminen.

Merivoimien kansainvälinen yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on liittynyt uusien suorituskykyjen hankintaan. Uuden miinantorjunta-aluksen vastaanotossa tarvittavan tietämyksen luomiseksi tehtiin vuosikymmenen alussa laajaa yhteistyötä mm. US Navy:n ja Saksan puolustusvoimien tutkimusorganisaatioiden kanssa. Laskentamalleilla ja yhteisillä merikokeilla kehitettiin sota-alusten taistelunkestävyyden arviointimenetelmiä. Laskentamalleja testattiin mm. käytöstä poistetulla Helsinki -luokan ohjusveneellä tehdyissä shokkikokeissa. Näitä tuloksia hyödynnettiin uusien miinantorjunta-alusten vastaanottokokeissa.

Vedenalaisen sodankäynnin tutkimuksessa ja kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Ruotsin (FOI) ja Norjan (FFI) puolustusvoimien tutkimuslaitosten kanssa. Merivoimien tutkijat osallistuivat Euroopan Puolustusviraston (EDA) eri tutkimushankkeisiin. Niistä Merivoimille tärkeimmät liittyivät merimiinojen raivaustekniikkaan ja vedenalaisten kommunikaatiojärjestelmien kehittämiseen.

Lähde: Merivoimat