Pääkirjoitus 18.9.2015

Jatkossa myös toimintakyvyn “henkistä puolta” eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä aletaan tavoitteellisesti ja nousujohteisesti kehittämiään koko palveluksen aikana. Asiaa pilotoidaan parhaillaan.

Maanpuolustustahto nousussa

Varusmiesten maanpuolustustahto ja palaute varusmiespalveluksesta kokonaisuudessaan on nousussa, ilmenee maalis- ja kesäkuussa 2015 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti toimintansa palautekyselytulosten perusteella.

Kaikissa palautekyselyissä (alku-, keskeyttämis- ja loppukysely) maanpuolustustahto on nousussa. Loppukyselyssä valtakunnallinen keskiarvo oli 4,2 (skaala 1-5). Maanpuolustustahto nousi vuonna 2014 4,1:en ja nyt edelleen 4,2:en.

Varusmiesten antama palaute Puolustusvoimien koulutuskulttuurista ja koulutuksen laadusta sekä palkatun henkilöstön ja varusmiesjohtajien toiminnasta on pidemmällä aikavälillä jatkuvasti parantunut. Palkattu henkilöstö ja ns. ”armeija-aika” saivat kesällä varusmiehiltä arvosanaksi 4,2.

Varusmiesten poistuma on laskussa

Vuoden 2009 lukemista (19 prosenttia) keskeyttämisprosentti on saatu laskemaan noin 15 prosentin tasolle.  Tammikuussa aloittaneen 1/15-erän poistuma oli 14,8 prosenttia. Heinäkuussa aloittaneen 2/15-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut noin prosenttiyksikön verran alhaisemmalla tasolla kuin kahdella edellisellä saapumiserällä.

Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. Hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy.

Keskeyttämisten ajoittuminen palveluksen aikana

Palveluksen keskeyttämisistä noin 75 prosenttia tapahtuu peruskoulutuskaudella ja lähes puolet peruskoulutuskauden kahden ensimmäisen viikon aikana. Peruskoulutuskauden aikainen keskeyttäminen on noin 11 prosentin tasolla palveluksen aloittaneista. Erikoiskoulutuskauden aikana keskeyttää enää noin 3 prosenttia ja joukkokoulutuskaudella noin 1 prosentti.

Osa palveluksensa keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun myöhemmin. Vuoden 1984 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta reilut kolme neljäsosaa (76 prosenttia) suoritti varusmiespalveluksen.

Varusmieskoulutusta arvioidaan ja yleistä asevelvollisuutta kehitetään

Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Koulutuskulttuurin kehittämiseksi on määritetty useita kehittämiskohteita. Erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna.

Varusmiespalveluksen ja reserviläiskoulutuksen tueksi asevelvollisten informaatiopalvelut ja oppimisympäristöt kehitetään jatkuvasti. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimat kohdensi perusyksiköihin lisää kouluttajia. Tavoitteena on 2,5 kouluttajaa joukkuetta kohden.

Koulutuksen sisältöä kehitetään ja päivitetään muutaman vuoden välein. Varusmiesten toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen on uusi näkökulma koulutuksen sisällössä. Aiemmin varusmieskoulutuksessa on keskitytty toimintakyvyn osalta lähinnä vain fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen. Jatkossa myös toimintakyvyn “henkistä puolta” eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä aletaan tavoitteellisesti ja nousujohteisesti kehittämiään koko palveluksen aikana. Asiaa pilotoidaan parhaillaan.