Veteraani-ilta

Vakka-Suomen Nuorisosäätiö järjesti maanantaina 2. marraskuuta 51.

kerran veteraani-illan. Sotiimme osallistuneiden veteraanien rivit ovat vuosikymmenten kuluessa harventuneet, mutta vieläkin oli Rauman Posellissa järjestetyssä tilaisuudessa paikalla kuusi kunniakansalaista. Mukana oli myös meitä nuorempiakin eli maanpuolustusväkeä lähialueilta.

Ohjelmassa olivat mukana liput, musiikkiesitykset, tervedyssanat ja maittava juhla-ateria. Pöytiin tarjottiin myös raumalainen perinneruoka lapskoussa. Koko aikuisikäni pääkaupunkiseudulla asuneena en ole tätä herkkua aikaisemmin saanutkaan. Kiitokset isännille ja emännille !

Minulle oli annettu mahdollisuus puhua veteraaneille Lauri Miettisestä ja asekätkennästä. Olen tämän aiheen kanssa askarrellut lähes kolme vuotta. Tutkimus- ja kirjoitustyön aikana opin aikaisempaa enemmän kunnioittamaan sotavarustuksen hajavarastoinnin kanssa toimineita.

Tämä oli oikea nimitys operaatiolle, kun se elokuussa 1944 käynnistyi.

Seuraavana vuonna, kun hajavarastointi oli jo tuottanut tuloksen eli estänyt Neuvostoliittoa yrittämästä Suomen miehittämistä, antoivat asiaa tutkineet Valtiollisen poliisin miehet omissa tutkimuksissaan operaatiolle nimen asekätkentä. Sehän osoitti jo hankkeen nimenä sen olevan salaista ja rikollistakin.

Hajavarastoinnissa mukana olleet pelastivat Suomen. Sen tunnustuksen on myös antanut valvontakomission johdossa ollut kenraalieversti Zdanov, joka neuvoi Stalinia luopumaan Suomen miehityssuunnitelmista.

Suomen vuoro tulisi

myöhemmin oli Stalin päätös. Ensin hoidetaan asiat loppuun Unkarissa, Tshekkoslovakiassa ja Puolassa.

Samanlaisen tunnustuksen asekätkennän merkityksestä antoi myös Helsingin Sanomien edesmenneen toimittajan Olli Kivisen kirjoittama isänsä muistelmateos. Vanhempi Kivinen arvioi, että jos Neuvostoliitto olisi yrittänyt Suomen miehitystä olisivat laivanrakennustyöt Suomen telakoilla loppuneet. Neuvototaloudelle olivat elintärkeitä sotakorvausalukset, joita Suomessa rakennettiin. Eli asekätkentä oli tuokin arvion mukaan pelastanut Suomen.

Rauman veteraani-illan sykähdyttävimpänä ohjelmaesityksenä koin veteraanikuoron lauluesityksen. Veteraanin iltahuutoesitys koskettaa syvällisesti meitäkin, jotka emme ole laulumiehiä.

Syksyinen sotaveteraanikeräys on parhaillaan käynnissä. Keräys ja sen tuotto ovat tärkeä tuki minkä me nuoremmat voimme kunniakansalaisillemme osoittaa. Veteraanien auttamiseen on vielä mahdollisuudet.

Käydessäni viemässä kynttilää kummisetäni Lauri Miettisen haudalle totesin hänen hautansa olleen pitkään hoitamatta ja kivenkin kaatuneen. Tässäkin meillä nuoremmilla on mahdollisuus osoittaa kunnioituksemme sotiemme veteraaneille. Laittakaame veteraanien haudat kuntoon ja hoitakaamme niitä.