Pioneeriosaston kevätpadis kokosi neljän kerhon reserviläiset vauhdikkaaseen ampumaviikonloppuun Padasjoelle

Pioneeriosaston perinteinen kevätpadis järjestettiin 6.–7. maaliskuuta Padasjoella, ja tapahtuma kokosi yhteen 20 osallistujaa neljästä eri kerhosta. Kutsu oli lähtenyt järjestävän kerhon kanssa yhteistä SRA-vuoroa pyörittäville Viestiosastolle sekä Töölön reserviupseereille, sekä Pioneeriosaston kanssa jo pitkään pienoispistooli pika -haastekilpailun vastinparina toimineelle Tikkurilan Reserviupseerikerholle.

Pioneeriosaston perinteinen kevätpadis järjestettiin 6.–7. maaliskuuta Padasjoella, ja tapahtuma kokosi yhteen 20 osallistujaa neljästä eri kerhosta. Kutsu oli lähtenyt järjestävän kerhon kanssa yhteistä SRA-vuoroa pyörittäville Viestiosastolle sekä Töölön reserviupseereille, sekä Pioneeriosaston kanssa jo pitkään pienoispistooli pika -haastekilpailun vastinparina toimineelle Tikkurilan Reserviupseerikerholle.

Yhteistapahtuma oli osallistujamäärän suhteen menestys. Vaikka sää vielä muistutti talvesta, tunnelma radalla oli kaikkea muuta kuin hyytävä – jo perjantai-iltapäivänä pistooliradan ensimmäiset laukaukset kaikuivat Padasjoen koulutuskeskuksen tienoilla, saunan jo lämmetessä taustalla.

Valmistelut kunnossa ja tavoitteet kirkkaana

Leirin suunnittelu oli aloitettu jo kuukausia etukäteen. Pioneeriosasto jakoi yhteistyökerhoilleen kattavan ennakkotiedotteen ja ilmoittautumiset kerättiin Google Formsin kautta, mikä toi järjestäjille hyvän näkyvyyden osallistujamääriin, saapumisaikoihin ja kimppakyyteihin.

Ammunnanjohtajien suunnittelupalaveri pari viikkoa ennen leiriä viimeisteli ampumaohjelman rungon. Tavoitteena oli tarjota rentoa mutta laadukasta harjoitusta sekä kivääri- että pistooliammunnassa – ja ennen kaikkea mahdollistaa osallistuminen myös aloittelijoille. SRA-korttia ei vaadittu, ja ohjelma rakennettiin ”aloittelijaystävälliseksi mutta kokeneellekin mielekkääksi”. Kun tapahtuman lähestyessä havaittiin tavoitellun osallistujamäärän alkavan täyttyä, piti ampumaohjelmisto suunnitella myös isommalle osanottajamäärälle soveltuvaksi.

Falling Plates – vauhdikas uusi tuttavuus monelle

Lauantaina ampuma-aika alkoi kymmeneltä ja aluksi etenkin optiikalla varustetut lainakiväärit kohdistettiin 150 metrin katoksesta. Sen lämmittelyn jälkeen siirryttiin päivän kuningaslajiin. Kiväärilajiksi valikoitui vauhdikas Falling Plates, jota ammuttiin polymeerisiin maaleihin. Monelle osallistujalle laji oli uusi, ja sen esitteli ammunnanjohtajana toiminut Jukka Sonninen lyhyen historiikin kera. Heti ensipuraisu vakuutti: makuulta ammuttava laji, nopeat siirtymät ja kaksi lipasta – viisi ja kolmekymmentä patruunaa – loi kilpailuhenkisen mutta yhteisöllisen tunnelman.

Nopeimmat suoritukset jäivät alle 30 sekunnin, joten katsomossakin riitti jatkuvasti seurattavaa. Aika-ajon perusteella muodostetut parit tarjosivat tiukkoja kamppailuja, ja kovatasoisen finaalin voitti lopulta Tikkurilan Reserviupseerikerhon Niklas Törn. Hopeaa nappasi Henrik Grönlund, ja pronssille ampui – ainoana kärkikolmikosta rautatähtäimillä, huomautettakoon – allekirjoittanut itse.

Finaalin jälkeen leiriläiset siirtyivät harjoituksen vääpelin valmistamalle hernekeitolle, joka sai osallistujilta ylistystä. Lounaan jälkeen ohjelma jatkui RA4 pistooliammunnalla Jukka-Pekka Tolvasen johdolla sekä PCC-ammunnalla, jossa lyhyeltä matkalta käytetyt pienennetyt SRA-taulut osoittautuivat erinomaisiksi harjoitusmateriaaleiksi. PCC (Pistol Caliber Carbine, pistoolikaliiberi karbiini, eli käytännössä esimerkiksi 9×19 kaliiberin kivääri) ammunta on nykyisin Helsingin Reserviupseeripiirin ja Helsingin Reserviläispiirin sotilaspistoolivuorojen ohessa ammuntojen päätteeksi tarjolla Santahaminassa. Siinä ammuttiin kiinteään kolmen sekunnin par aikaan kahteen tauluun yksi laukaus per taulu, ja näitä “nostoja” kymmenen laukauksen verran yhdessä suorituksessa. Mielenkiintoinen, nopea ja tuollaiselle kalustolle hyvin sopiva laji sekin.

Valoisan ajan riittäessä hyödynnettiin lauantai viimeiseen minuuttiin asti, ja lopuksi kaksi ampujaa suoritti vielä IDPA classifier -suorituksen.

Päivän päätteeksi aseet puhdistettiin talkoohengessä ja niin radat kuin majoituskin jätettiin moitteettomaan kuntoon. Tällä kertaa kukaan ei jäänyt sunnuntaihin saakka, joten osallistujat pääsivät viettämään Naistenpäivää kotioloissa.

Leirin jälkeen kerätty palaute oli ilahduttavaa: kymmenen vastaajan antamien arvosanojen perusteella tunnelma sai keskiarvoksi 4,8/5 ja huolto 4,9/5. Kommenttien yleissävy vahvisti sen, minkä jokainen paikan päällä ollut tiesi – onnistunut ampumaleiri on paljon muutakin kuin patruunoita ja tauluja. Se on yhteisöllisyyttä, uuden oppimista, kokemuksia ja hetkiä, jotka jäävät mieleen.

Teksti: Sampo Remes
Kuva: Jukka Rusila