Jäsenistön NATO- näkemyksistä

Reserviupseeriliitto julkaisi aikaisemmin toukokuussa kyselytuloksen jäsenistön NATO-näkemyksistä. Tulos on luettavissa liiton verkkosivuilta. Tulokset osoittavat, että 52,3% reserviupseereista kannattavat jäsenyyttä, 70,5% kannattavat mikäli myös Ruotsi liittyy Natoon. Vastaavasti vain 28,5% ei kannattanut jäsenyyttä. Raportoinnissa tuloksista on esitetty, että kannatus on hieman laskenut edellisestä kyselystä (lokakuu 2015, 55,4%). Tässä esittäisin kuitenkin itse, että luvut ei ole täysin vertailukelpoiset, koska viimeisimmässä oli mukana kaksi liittymisvaihtoehtoa. Mutta kummassakin tapauksessa Nato-jäsenyyden kannatus on lähes kaksinkertainen verrattuna jäsenyyden vastustaminen. Hieman alle 20% ei kertonut kantansa.

Myös usko omaan puolustusmahdollisuuteen oli korkea, yli 70%. Tavanomaisessa sodassa Suomen puolustusratkaisu onkin meidän olosuhteisiin ehdottomasti paras. Haastetta luo tietysti se, että täysin tavanomaiset sotatoimet ovat enää vain osa isompaa konfliktia. Monimuotoisen hybriditoimintaympäristön hallitseminen vaatii sekä teknologiaa että resursseja joita Suomella ei välttämättä ole. Paras ja tehokkain tapa varmistaa riittävät resurssit puolustukseen on liitto maiden kanssa jotka jakavat samanlaista arvomaailmaa kuin me Suomessa.

Julkisen keskustelun asiasisältöä nostamaan toivoisin aktiivisempaa osallistumista myös ammattiupseereilta. Valitettavan usein kuulee edelleen, että upseerit eivät saa kommentoida politiikkaa. Olisi kuitenkin syytä pitää erillään puoluepoliittinen toiminta, ja osallistuminen julkiseen (poliittiseenkin) keskusteluun. Vaikka upseerit toteuttavat aina poliittisen johdon päätöksiä, ei se kiellä esittämästä omaa näkemystä ja jakamaan omaa ammattitaitoa. Sananvapaus koskee myös Puolustusvoimissa työskenteleviä.

Ylipäätään keskustelu Natosta on saanut ajoittain hieman huvittavia piirteitä. Natoa vastustavat Suomessa eniten juuri ne ryhmät, joiden poliittisesti lähimmät kollegat ovat Naton johtoa ja perustajiakin. Argumentointi on myös usein varsin ohutta. Siinä missä puolestapuhujat pääosin perustelevat kantansa, vastustajat tuntuvat päällisin puolin sortuvan haukkumaan kannattajat NATO-haukoiksi. Myös pysyminen nykymallissa pitäisi kyetä perustelemaan asiaperustein, ei pelkällä muutosvastarintaisuudella. Vastustajat perustelevat myös kantansa sillä, että Venäjää ei pidä ärsyttää, ja että Venäjä on syystä tuohtunut Naton laajenemisesta sen rajoille asti. Tässä on kaksi oleellista ongelmaa. Jos puolustuskyvyn korottaminen ärsyttää, on syytä kyseenalaistaa motiivit. Se on myös räikeässä ristiriidassa Venäjän omien toimien, ja näiden toimien perusteluiden kanssa. Toinen asia on se, että Nato ei ole organisaationa laajentanut aluettaan, vaan itsenäiset valtiot ovat hakeutuneet Naton jäseniksi.

Oman näkemykseni mukaan Suomi tulisi hakea Naton täysjäsenyyttä mahdollisimman pian, mieluiten jo tällä hallituskaudella. On naiivia ajatella, että voisimme odottaa ja hakea vasta, jos tilanne huononee. Koska Nato toimii konsensusperiaatteella, on erittäin todennäköistä, että joku maa vastustaa jäsenyyttä jos Suomi on lähellä sotilaallista kriisiä. Suomessa ollaan hyvässä kunnossa Natoa ajatellen. Meillä on kyky hoitaa oma alueellinen puolustus, meillä on jo hyvä yhteistoimintakyky ja teknisesti ollaan käytännössä täysin yhteensopivia muiden Natomaiden kanssa. Emme saa jäädä odottamaan Ruotsin päätöstä, vaan täysjäsenyyttä pitää hakea riippumatta Ruotsin ratkaisusta. Erittäin positiivista olisi tietysti, jos molemmat maat hakisivat jäsenyyttä samanaikaisesti. Päätös tosin pitää tehdä poliittisen johdon toimesta, vastuuta ei saa ulkoistaa kansanäänestykselle. Parlamentaarinen järjestelmämme on epäsuora, ja kansanedustajien vastuu on tehdä oikeat päätökset faktaan perustuen.

Lopuksi on todettava, että on suuri kunnia kuulua tähän meidän joukkoon. On erittäin rohkaisevaa, että 97% RUL:n kyselyyn vastanneista totesi olevan valmiita itse osallistumaan Suomen puolustamiseen. Tätä on isänmaallisuus, tätä on maanpuolustustahto. Kiitos teidän, upseerisiskot ja –veljet, Suomi on meille paras paikka.

Caspar von Walzel

puheenjohtaja ät hrup.fi