Jääkäreiden ja pioneerien tutustumiskäynti Parolan panssarimuseoon 5.11.

Lauantaina 5.11.2022 suuntasi 13 jääkäri- ja pioneerihenkistä reserviupseeria omatoimisilla kuljetuksilla eri suunnista kulkunsa kohti Parolan Panssarimuseota. Tapaaminen sovittiin klo 10:ksi. Kaikki olivat hienosti ajallaan paikalla. Kahvien nauttimisen jälkeen aloitimme tutustumisen Panssarimuseoon. Oppaana meillä oli Panssarimuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kalle Hurme.

Opas kertoi meille aluksi museon syntyhistoriasta ja mitä toiminta nykyisin on. Panssarimuseon syntyä edelsi vuonna 1951 perustettu Panssari-lehden kannatusyhdistys r.y., jonka tarkoituksena oli maanpuolustustahdon ja aselajitaitojen vaaliminen. Vuonna 1959 yhdistyksen nimi muuttui Panssarin kannatusyhdistykseksi ja Panssarimuseon perustamista alettiin valmistella. Museo avattiin paljaan taivaan alla männikköisessä rinteessä 18. kesäkuuta 1961, jolloin kokoelmissa oli 19 panssarivaunua ja 12 panssarintorjuntatykkiä. Myöhemmin nimi muutettiin Panssarikillaksi. Vuonna 2002 Panssarikilta perusti Panssarimuseosäätiön, jonka hoitoon siirrettiin museotoiminta. Mukaan saatiin myös yrityksiä. Kilta tukee museota talkootyöllä ja taloudellisesti. Talkootunteja on viime vuosina kertynyt 3000–5000 tuntia vuodessa. Tänä päivänä Panssarimuseon kokoelmien laajuus on noin 8 000 museo-objektia, joista näyttävimmän osan muodostavat 60 panssariajoneuvoa, 30 panssarintorjunta-asetta sekä henkilöhistoriaan liittyvät kokonaisuudet. Museolla on hallussaan noin 20 000 valokuvaa sekä 38 hyllymetriä kirjasto- ja arkistomateriaalia. Museoon tutustuu vuosittain yli 30 000 kävijää. Panssarimuseo on auki ympäri vuoden seitsemän päivää viikossa. Pääosa näyttelyesineistä on sisätiloissa. Sisähallien lisäksi valaistuissa katoksissa ulkona olevat vaunut mahdollistavat hyvin ympärivuotisen toiminnan.

Museon toiminnan esittelyn jälkeen saimme yksityiskohtaisen esityksen panssarivaunujen syntyhistoriasta ja niiden kehityskaaresta historiasta nykyaikaan. Näyttelyssä esilläolevan panssariajoneuvokaluston historia alkaa vuoden 1917 Renault-vaunusta päätyen nykypäivän Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuun ja Patria AMV panssaroituun modulaariseen ajoneuvoon. Oppaamme kertoi mielenkiintoisia tarinoita eri panssariajoneuvoihin liittyvistä yksittäisistä tapahtumista ja yksityiskohdista sekä niiden liittymisestä Suomen historiaan. Esillä oli myös T-72 panssarivaunun ammusvaraston rakenne, joka paljasti Ukrainan sodassa nähtyjen tykkitornien räjähdyksen syyn sopivan osuman sattuessa.

Opaskierroksen aikana kävimme ensiksi lävitse kahteen näyttelyhalliin sijoitetut panssarivaunut- ja ajoneuvot. Sen jälkeen siirryimme ulkomaastoon ja tutustuimme rinteessä oleviin kahteen katokseen sijoitettuihin panssarivaunuihin. Ulkoalueella oli myös panssarijuna, jota on kysytty ulkomaisiin näyttelyihin. Kierros päätyi panssaritorjuntaa esittelevään näyttelyhalliin, jossa Jääkärikerhon puheenjohtaja pääsi kokeilemaan panssaritorjuntatykkisimulaattoria. Hän onnistui tuhoamaan molemmat maalina olleet panssarivaunut ensimmäisellä laukauksella.

Oppaamme tietomäärä oli mahtava. Opastusaika laajeni alun perin suunnitellusta 1½ tunnista lähes kolmeksi tunniksi. Käynnin lopuksi nautimme maittavat Mosurin vadelmatäytteiset munkit kahveineen. Moni osallistuja totesi museon annin olevan niin runsaan, että on tultava uudelleen perehtymään vielä paremmalla ajalla, jos haluaa kunnolla tutustua aiheeseen.

Osallistujien kommenttien perusteella voin suositella Parolan Panssarimuseota käyntikohteena.

Teksti ja kuvat: Jorma Nisula, HRU:n Jääkärikerho