Helsinkiläiset reserviupseerit tutustuivat Viron kyberpuolustukseen

Viro pysäyttää pimeyden: Venäjän kyberuhka torjutaan reserviläisten, yritysten ja Naton tuella

Venäjän vuoden 2007 kyberhyökkäykset Viroon kiihdyttivät Naton kybervarautumista ja nostivat Viron kyberin kärkimaaksi. Nykyään yksityinen sektori on entistä tärkeämpi kumppani kyberpuolustuksessa, kriittisen infran vahvistamisessa ja Ukrainan auttamisessa. Virossa reserviläisillä on erityinen rooli myös kyberpuolustuksessa, kun Viro varautuu kriiseihin, mukaan lukien sotaan Venäjän kanssa.

”Moskova on päättänyt mennä kohti pimeyttä ja he eivät aio pysähtyä.”

Näin toteaa Suomen Viron suurlähettiläs Vesa Vasara. Hän ja lehdistövirkamies Sanna Immanen ottivat vastaan lähes 30 hengen delegaatiomme 7. kesäkuuta loisteliaassa suurlähetystössä kauniilla Toompeanmäellä.

Tänä vuonna Kanta-Helsingin Reserviupseerit halusivat Tallinnan retkellään kuulla johtavalta diplomaatilta, mitä Virossa ajatellaan maailmanmenosta, päästä selvyyteen Viron kyberpuolustuksesta sekä vierailla Nato-kohteessa, johon ihan jokainen ei pääse. Matka kiinnosti niin montaa reserviläistä, että osallistujamäärää – ja tilausbussin kokoa – kasvatettiin matkan lähestyessä. Mukaan saatiin edustus myös RUL:sta.

Virossa maanpuolustustahto on hyvin korkealla ja kansalaiset ovat tottuneet näkemään kaduilla Nato-sotilaita univormuissaan. Suurlähettiläs kertoo, että virolaisten mukaan aikaa varautua mahdolliseen sotaan on muutama vuosi.

”Maan kaikki puoluejohtajat osoittivat tukeaan Ukrainalle Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen keväällä 2022. Venäjänkielisessä vähemmistössäkin tuki Ukrainalle on kasvanut sodan alettua ja on merkittävä”, Vasara arvioi.

”Strateginen kommunikaatio on yhä tärkeämpää, eli että se mitä puhutaan, on totta. Suurlähettiläänä minun tehtäväni on pyrkiä siihen, että Suomi ja Viro puhuvat samaa kieltä”, hän alleviivaa.

Teollisuus avainkumppanina

Ukrainan sota on vauhdittanut yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä puolustuksen saralla. Estonian Defence League’n eli Kaitseliitin kyberyksikön Cyber Defence Unit:in (EDL CDU) johtaja eversti evp. Andres Hairk kertoo meille, että esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa projektissa Kuri Siil (Vihainen Siili) yritykset, Viron puolustusteollisuus ja puolustusvoimat sekä EDL toimivat yhteistyössä valjastaakseen yli tuhat droonia tekoälyä käyttävillä taistelukärjillä, Ukrainaa auttaakseen. Lisäksi yksityistä rahoitusta on saatu muun muassa droonien häirinnän ehkäisyyn.

Myös Naton kyberpuolustuskeskus CCDCOE työskentelee aktiivisesti teollisuuden ja avainyritysten kanssa, kertoo keskuksen teknologiaosaston johtaja Urmas Ruuto delegaatiollemme.

”Teemme yhteistyötä esimerkiksi Nokian ja Ericssonin kanssa. Siemens taas on avainkumppanimme sähköverkkoja koskevassa kriittisen infran turvaamisessa”, Ruuto avaa tapaamisessamme.

Suurlähettiläs Vesa Vasaran mukaan teollisuus on avainasemassa Ukrainan sodasta puhuttaessa.

”Keskustelu on pyörinyt vahvasti sen ympärillä, lähetetäänkö joukkoja Ukrainaan, mutta teollisuus on se mitä voidaan tehdä. Iso osa suurlähettilään työstä on edistää suomalaista puolustusteollisuutta – kyse ei ole niinkään rahasta, vaan asejärjestelmien yhteensopivuudesta.”

Teollisuus ja turvallisuus ovat muutenkin entistä enemmän kytköksissä toisiinsa.

”Vihreä siirtymä on myös turvallisuuskysymys”, Vasara muistuttaa.

Viro tuottaa suurimman sähköstään aivan Venäjän rajan tuntumassa, vesivoimaa ei ole ja ydinvoiman tulon kanssa kestää. Vaikka EU:ta kovasti parjataan, on Nord Pool eli EU:n sähkömarkkinat Vasaran mielestä aivan oleellinen tekijä.

”Venäjä ei saisi kovin helpolla kaadettua Viron sähköverkkoa, vaikka haluaisi.”

Mutta jos jotain sattuisi Viron verkoille, Suomi tulisi kyllä apuun, suurlähettiläs uskoo.

”Fingrid ja Viron vastinpari puhuvat keskenään päivittäin. Vastikään presidentin johtamalla valtiovierailullakin infrastruktuurin suojelu oli agendan ykkösasioita.”

”Viro on varautunut erittäin hyvin kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Vuoden 2007 tapahtumasta opittiin läksyt kerralla”, suurlähettiläs painottaa.

Reserviläiset kybersodan etulinjassa

Vuoden 2007 tapahtumat nousevat esiin jokaisessa tapaamisessamme. Niin sanottu Pronssisoturikiistahan alkoi, kun Viro siirsi neuvostomuistomerkin Tallinnan keskustasta sotilashautausmaalle, minkä seurauksena syntyi valtiollinen kriisi Viron ja Venäjän välille. Venäjä syytti Viron johtoa fasistiseksi, lietsoi pahoja levottomuuksia Tallinnassa ja käynnisti laajan viikkojen kyberoperaation kaataen Viron järjestelmät lähes täysin. Tämä oli ravistelu paitsi Virolle niin erityisesti koko Natolle Venäjän kyberiskukyvystä ja -tahdosta. Tapahtumien seurauksena Nato perusti kyberpuolustuskeskuksensa Tallinnaan ja Viro lanseerasi omat kyberjoukkonsa.

Nämä kyberjoukot koostuvat pelkästään reserviläisistä, joista moni on alansa superosaaja myös siviilielämässään.

”Ministeriöillä ei olisi ehkä varaa palkata tämä tason ammattilaisia”, virolaisten kyberjoukkojen johtaja eversti Hairk naurahtaa.

Kyberjoukkojen tehtäväkirjo on laaja. Ne ovat mukana rakentamassa älykästä puolustusta ja turvaamassa elintärkeitä toimintoja. Yhteistyötä tehdään niin puolustusvoimien kuin esimerkiksi Naton kyberkeskuksen kanssa.

Lisäksi joukot kouluttavat kansalaisia varautumisessa, e-asioissa ja medialukutaidossa, esimerkiksi puhumalla kouluissa. PropaStop-osasto käy läpi tietovirtaa etsiäkseen valeuutisia – Venäjä on taitava soluttamaan niitä myös länsimedioihin.

”Joskus poliisi saattaa tarvita apua vaikkapa avainsanojen etsimiseen somesta, esimerkiksi voiton päivän propagandaan liittyen. Ukrainan sodan alussa Putinin narratiivia puskettiin paljon sosiaaliseen mediaan”, Hairk sanoo.

”Visionamme on säilyttää virolainen e-elämäntapa”, hän kuvaa toiminnan tarkoitusta.

Vaikka Virossa kyberturvallisuudesta pidetään erityistä huolta, tulee kyberhyökkäyksiä jatkuvalla syötöllä ja osa tekee pahaa jälkeä. Kannattaako kaikkea siis laittaa digitaaliseksi, alttiiksi hyökkäyksille?

”On paras hyväksyä tämä kehityskulku ja ottaa kehitys vastaan. 10 vuodessa kaikki on tullut älypuhelimeen. Tekoäly on nyt kuuma sana. Pahikset käyttävät sitä joka tapauksessa, joten meidänkin pitää olla kehityksessä mukana”, sanoo eversti Hairk.

”Virossa kehitetään nyt paljon asioita, mitä kaikkea voi tehdä mobiililaitteella, miten kaikin tavoin voi olla yhteydessä valtioon. Tässä otetaan mallia Ukrainasta, missä puhelinta käytetään paljon”, Hairk kertoo.

Sähköisten palvelujen luvatussa maassa myös varautumiseen on olemassa oma sovellus. Näin Virossa valmistaudutaan kriiseihin kuten myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoksiin, mutta myös sotaan.

Matkan tavoitteet saavutettiin ja päivä päättyi onnellisesti illalliselle paikalliseen pubiin, jossa vierainamme oli virolaisia maanpuolustusystäviä sekä Kaitseliitista että Viron reserviupseeriyhdistys EROK:ista. Erityiskiitos matkan järjestelyavusta Kaitseliitin yhteyshenkilö Anu Küttille.

***

Virossa Puolustusvoimat (Estonian Defence Forces) vastaa konventionaalisesta sodankäynnistä. Estonian Defence League EDL taas on reilun 30 000 reserviläisen ja vapaaehtoisen organisaatio, joka on jaettu yhtäältä taistelevaan alueellisesta puolustuksesta vastaavaan sodan ajan joukkoon (Kaitseliit), ja ei-taistelevaan joukkoon, joka vastaa mm. evakuointi-, pelastus- ja lääkintähuollosta, sisältäen mm. siviili- ja lasten/nuorten osastot. EDL:ssä on myös mm. kybersodankäynnin ja erikoisjoukkojen osastot.

***

Naton kyberpuolustuskeskus CCDCOE (Cooperative Cyber Defence Centre Of Excellence):
– Perustettiin vuonna 2008 Tallinnaan Venäjän Viroon kohdistettujen kyberiskujen seurauksena.
– Ei kuulu Naton komentorakenteeseen, mutta toimii Naton yhteydessä, keskittyen tutkimukseen, koulutukseen ja harjoittelutoimintaan.
– Vuorovuosina pidetään puolustuksellisia harjoituksia (Locked Shield) ja hyökkäyksellisiä harjoituksia (Crossed Swords). Skenaarioihin voidaan integroida myös strateginen taso.
– Analysoi nousevia teknologioita ja tutkii mm. tekoälyn mahdollisuuksia.
– Kouluttaa Naton henkilöstöä kyberasioissa ja järjestää asiantuntijakonferensseja.
– Mukana on varsinaisia äänivaltaisia Naton jäsenmaita (Sponsoring Nations) ja lisäksi Naton ulkopuolisia kumppaneita (Contributing Participants). Jokaisesta Nato-maasta on keskuksessa töissä vähintään yksi henkilö jäsenmaan valitsemalla osastolla; suomalainen sotilasedustaja työskentelee teknologiaosastolla.
– Tärkeitä kumppaneita ovat yliopistomaailman ja kansallisten toimijoiden kuten ministeriöiden lisäksi yksityinen sektori.

Teksti ja kuvat: Henna Hopia, Kanta-Helsingin Reserviupseerit