Harjoitus tekee mestarin,
simulaattori auttaa tavoitteissa

Simulaattorien rooli koulutustapahtumissa on kasvanut vuosien mittaan. Niitä hyödynnetään Puolustusvoimissa aina sotilaan perustutkinnosta upseerien jatko-opintoihin.

Sotasimulaattorit opetuksen tukena

Sotasimulaattoreilla luodaan todentuntuisia tilanteita, jotka olisivat rauhan aikana liian vaarallisia tai jopa mahdottomia toteuttaa käytännössä. Komentaja- ja esikuntasimulaattoria (KESI) käyttävät muun muassa sotatieteiden maisterit ja yleisesikuntaupseerit, kun kadetit käyttävät esimerkiksi sisäampumasimulaattoria (SAS). Simulaattoreita käytetään aina asepalvelusta suorittavia varusmiehiä myöten, joten yhä useammassa varuskunnassa on jonkinlainen simulaattori käytössä.

Sotasimulaattoreilla luodaan todentuntuisia tilanteita.

Esimerkkinä perustason simulaattorista toimiikin hyvin SAS. ”Harjoitus tekee mestarin”, kuten vanha sananlasku toteaa. Hyvä ampumataito vaatii tässä mielessä pitkäjänteistä ja ankaraa harjoittelua, jonka SAS mahdollistaa silloin, kun ampumaradalle ei pääse. Simulaattorin avulla voi harjoitella käyttämään RK 62 -rynnäkkökivääriä, Glock-pistoolia sekä kevyttä kertasinkoa 66 KES 12.

Pistoolien ja rynnäkkökiväärien rekyyli tuotetaan hiilidioksidilla täytetyillä lippailla, ja liipaisimen painamisesta johtuva hiilidioksidin paine saa aseen niin sanotusti ”potkaisemaan”. Ase ei siis varsinaisesti ammu, vaan lähettää laserimpulsseja, joita simulaattorin suurnopeuskamera aistii ja kertoo, mihin ”laukaisu” osui. SAS on hyvin monipuolinen ja hyödyllinen simulaattori, ja sillä voi esimerkiksi luoda hyvin vaihtelevia maalitilanteita, kuten liikkuvien maalien ampumista.

SAS:lla on heikkoutensakin, eikä se voi korvata oikeaa ammuntaa kokonaan. Se ei esimerkiksi opeta, miten tähtäimiä säädetään. SAS ei myöskään opeta aseenkäsittelyä, kuten häiriön poistoa, saati lippaan oikeaoppista vaihtoa. Pahimmassa tapauksessa simulaattori siis vääristää oppilaan käsitystä omasta osaamisestaan.

KESI-simulaattorista jo kolmas versio käytössä

Maanpuolustuskorkeakoulussa kenties tärkein simulaattori on KESI eli komentaja- ja esikuntasimulaattori, joka on ollut käytössä vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäinen versio hankittiin vuonna 2004 Saksasta ja kolmas, nykyisin käytössä oleva versio vuonna 2021 Ranskasta. Simulaattorin merkitys opetuksessa on kasvanut vuosi vuodelta.

– KESI-simulaattori on operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen kulmakivi. Se opettaa johtamista, taktiikkaa sekä operaatiotaitoa. Siksi se soveltuukin komentajien sekä esikuntien koulutukseen, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila.

KESI-järjestelmän perustan muodostavat tietokoneella simuloitu sotapeli, jonka oheen on luotu myös mahdollisimman todentuntuinen johtamisjärjestelmä. KESI jaetaan valmistelu-, koulutus-, toiminta- ja palautevaiheeseen.

– Ensiksi luodaan harjoituksen perusteet ja tilanne, minkä jälkeen harjoituksen alkuun sijoittuvaa järjestelmän operointia opetetaan. Sitten harjoituksen esikunta suunnittelee seuraavaa operaatiota, ja operaattorit toimeenpanevat käskyt ja suunnitelmat. Lopuksi annetaan palaute, Mattila selventää.

Simulaattorit ovat arkipäivää

Komentaja- ja esikuntasimulaattoria käytetään siis taktisen johtamisen harjoitteluun simuloimalla operaatioita ja sodankäyntiä. Miten se näkyy käytännössä? Simulaattorin teknisestä suorituskyvystä tietää parhaiten KESI:n operoinnin asiantuntija, kapteeni Ilari Vähä-Pietilä Sotataidon laitokselta.

Vähä-Pietilän mukaan simulaatiossa esikunta suunnittelee ja toimeenpanee operaatioita, ja operaattorit toteuttavat käskyt. Pelin kulun suunnittelee harjoituksen johtaja, joka voi olla esimerkiksi komppanian päällikkö.

– Palautetilaisuudessa käydään läpi koko sotatilanne alusta loppuun. Toisin kuin Virtual Battle Space (VBS) -simulaattorissa KESI:llä voidaan simuloida suurempien yksikköjen, kuten pataljoonien ja prikaatien toimintaa. VBS pikemminkin simuloi erilaisten joukkojen, esimerkiksi tiedustelijoiden, toimintaa, kertoo Vähä-Pietilä vastaavista teknisistä ratkaisuista.

Virtual Battle Space on kaupallisen peliyhtiön luoma ohjelma Puolustusvoimien käyttöön, jota käytetään laajasti jo alokaskaudella varusmiesten koulutuksessa virtuaalikoulutusympäristössä. Erilaiset virtuaaliympäristöt tulevatkin nykyaikaiselle taistelijalle hyvin tutuiksi ennen kadetiksi hakeutumista.

On siis hyvin todennäköistä, että erilaisten taistelusimulaattorien käyttö kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Vähä-Pietilän mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun KESI toimii suljetussa verkossa korkeakoulun kampusalueella Santahaminassa. Kuitenkin Puolustusvoimien tietoverkkojen uudistuessa on mahdollista käyttää KESI laajemmassa verkossa koko valtakunnan alueella. Sitten harjoitukseen osallistuvia johtoportaita voidaan sijoittaa laajalle alueelle johtamisjärjestelmien päähän.

– Kun näin tapahtuu, varuskunnat voivat harjoitella yhdessä, eikä Maanpuolustuskorkeakoululle asti ole pakko tulla simulaattorin takia. Eri tason integraatiota tapahtuu väistämättä nyt, kun olemme liittyneet Natoon ja vaatimukset harjoittelun monipaikkaisuudesta kasvavat. Menee kuitenkin vielä muutama vuosi, että tällainen laajempi verkko syntyy, tuumailee kapteeni Vähä-Pietilä.

On siis hyvin todennäköistä, että erilaisten taistelusimulaattorien käyttö kasvaa tulevaisuudessa entisestään ja niiden merkitys opetuksessa korostuu niin Puolustusvoimissa kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa tulevat sotilasjohtajat koulutetaan. Joukko-osastoihin siirtyvien johtajien tehtävänä on taas viedä näitä oppeja eteenpäin ja siirtää simulaattorien avulla opitut taidot käytäntöön modernin taistelukentän tarpeisiin.

Teksti: Puolustusvoimat/Lauri Rönkkö
Kuvat: Puolustusvoimat, Artikkelikuva kjpargeter/Freepik

Juttu on julkaistu alun perin Maanpuolustuskoulun Defensor Patriae 2023 -lehdessä. Voit lukea lehteä ja sen muita juttuja osoitteessa: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/defensor-patriae