Georgia ja NATO ja Suomikin

Kirjoitan tätä tekstiä tiistaina 7. elokuuta 2018. On tasan 10 vuotta aikaa Georgian ja Venäjän vuoden 2008 sodan alkamispäivästä. Viisi päivä kestäneestä sodasta on sanottu, että se oli turha sota. Georgian toiveista huolimatta se ei saanut apua Natolta tai Yhdysvalloilta. Kavereille ei apua anneta. Pitää olla puolustusliiton jäsen jotta apua tulisi.

Tein tämän vuoden toukokuussa viikon turistimatkan Georgiaan. Matkan aikana en nähnyt mitään merkkejä vuoden 2008 tapahtumista. Turistikin saattoi kuitenkin nähdä jossain Nato merkkejä ja Yhdysvaltain lippuja. Paikallinen opaskaan ei osannut tai uskaltanut ottaa kantaa Georgian Nato-suhteisiin.

Eiliset uutiset kertoivat, että Venäjän pääministeri Medvedev oli varoittanut Georgiaa pyrkimästä Natoon. Puheenvuoro oli jatkoa presidentti Vladimir Putinin joitakin viikkoja aikaisemmin esittämään varoitukseen Naton pyrkimyksistä tiivistää suhteitaan Ukrainaan ja Georgiaan. Venäjän ulkopolitiikalla on selvä linja. Venäjä ei salli Nato-laajentumisia.

Vuoden 2008 sodan tuloksena oli se, että Venäjä tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden. Tätä ei ole kansainvälinen yhteisö hyväksynyt ja ei tietenkään Georgiakaan. Syntyi keskusteluissa tunnettu ”jäätynyt konflikti”.

Venäjän presidentti Putin pitää kotimaansa asioita rautaisessa otteessa. Vastustajia vangitaan ja tuomitaan vankeuteen. Tukijoita palkitaan. Hajota ja hallitse politiikka toimii hyvin. Löysiä otteita ei ole Putinin ulkopolitiikassakaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui heinäkuun puolivälissä Naton huippukokoukseen Brysselissä. Suomen suhteet Natoon ovat selkeät. Emme ole Naton jäseniä, mutta teemme yhteistyötä erikseen sovitulla tavalla.

Kesän aikana Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu esitti varoituksen sanoja Ruotsille ja Suomelle. Shoigun mukaan Ruotsin ja Suomen tiivistyvä Nato-yhteistyö pakottaa Venäjän vastatoimiin. Maat ovat asemoituneet Venäjän mielestä liian lähelle Natoa.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö esitti lehdistössä heti Shoigulle vastineensa. Venäläisnäkemyksessä oli Niinistön mukaan asiavirheitä. Suomessa on vuodesta 2017 alkaen ollut monikansallinen hybridiosaamiskeskus eikä kyse ole kyberoperaatiokeskuksesta.

Shoigun Moskovan puheessa viitattiin myös Suomen, Ruotsin ja Naton väliseen toukokuussa allekirjoitettuun sopimukseen. Jussi Niinistön mukaan sellaista ei ole, mutta Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat toukokuussa 2018 allekirjoittaneet aiejulistuksen kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Turun Sanomien (25.7.2018) mukaan puolustusministeri Niinistö ei yllättynyt Venäjän puolustusministerin lausunnoista: ”Tämän tyyppistä huolestumista silloin tällöin Venäjältä kuullaan.” Samassa lehdessä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu näkee venäläislinjauksissa myös muutosta aikaisempaan.

Venäjältä on aiemmin tullut negatiivista viestiä Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, mutta nyt arvostellaan myös Nato-yhteistyötä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen muistuttaa kuitenkin, että Venäjä on itsekin toiminut Naton rauhankumppanina. Silloin 1990-luvulla Venäjä arvioi tällaisen toiminnan hyödylliseksi.

Georgialla on oma Nato-politiikkansa ja Suomella on oma Nato-politiikka.

Lauri Väättänen

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa.