Toukokuun 16. päivänä 1918 Helsingissä

Entinen esimieheni, nyt jo edesmennyt ye-eversti Matti Lappalainen julkaisi vuonna 2005 tutkimuksensa Hannes Ignatiuksesta eli kirjan otsikolla ”Hannes Ignatius, Mannerheimin harmaa eminenssi”. Yli 500 sivuisessa teoksessa on runsaasti ihailevaa ja kunnioitettavaa tekstiä sekä Ignatiuksesta että Mannerheimistä. Jos olisi uskottava Matti Lappalaista olisi sotaväkemme syntymäpäivä toukokuun 16. päivä.

Tutkimuksiensa perusteella Matti Lappalainen todistaa, että vanhan Suomen Sotaväen upseereista muodostunut Militärkommitén oli 16.5.1917 allekirjoittanut Tukholmassa asiakirjan jolla perustettiin sekä Suomen puolustusvoimat että myös suojeluskunnat. Todellisuudessahan ei mitään erityistä tuon upseereiden laatiman asiakirjan lisäksi juuri silloin tapahtunut.

Vapaussota, josta nyt monet käyttävät nimeä sisällissota, alkoi tammikuussa 1918. Helsinki vallattiin 13.4. ja saksalaiset järjestivät oman voitonparaatinsa jo seuraavana päivänä eli sunnuntaina. Helsingin Sanomat (HS) oli aloittanut uudelleenilmestymisensä jo 13.4. ja maanantaina 15.4. lehti uutisoi toisella sivullaan:

”Saksalaisten juhlallinen marssi Helsinkiin – Innostunut vastaanotto”.

Uutisessa kerrottiin paraatiosaston ryhmittynen Töölön sokeritehtaan luokse, josta sitten ratsuväki, soittokunta ja muut osastot marssivat kohti keskustaa. Soittokunta soitti ensimmäiseksi 30-vuotisen sodan marssin. Parikymmentä ratsumiestä oli kunniavahteina ja näiden välissä kukitetuilla autoilla ajoivat kenraali von der Goltz esikuntaupseereineen, maaherra Jalander ja pormestari von Haartman.

Saksalaiset sotilaat ja paikallinen valkokaarti marssivat Senaatintorille, jossa pidettiin puheita. Mm. senaattorit Onni Talas ja Otto Stenroth puhuivat. Heidän jälkeensä puhui kenraali von der Goltz.

Lainaus Helsingin Sanomien uutisesta kenraali von der Goltzin puheen lopusta:

”Molemmat me, lausui hän, taistelemme saman pyhän asian puolesta: kansojemme vapauden puolesta. Taistelumme on ankara, se vaatii monta veristä uhria, mutta me uskomme, että voitto on meidän.

Puheensa lopetti kenraali lausumalla suomenkielellä: Eläköön Suomi !”

Lehtiuutisen mukaan Senaatintorin tilaisuus päättyi Maamme lauluun. Kenraali ja kutsuvieraat ottivat sen jälkeen paraatin ohimarssin vastaa Esplanadilla suihkukaivoa vastapäätä.

Helsingin Sanomien maanantain 15.4.1918 lehdessä oli lehden oma puolensivun mittainen ilmoitus.  ”Helsingin Sanomat ilmestyy huomisaamusta lähtien säännöllisesti.” Olot alkoivat vakaantua ja tiistaisessa lehdessä oli jo Kustannusliike Minerva Oy:n ilmoitus, että se on valmis lunastamaan kansalaissodassa olleiden muistiinpanoja.

Saksalaisten tukemat valkoiset saivat Helsingin haltuunsa huhtikuun puolivälissä. Se näkyi myös HS:ssa. Keskiviikkona 17. huhtikuuta kahdeksansivuisessa lehdessä olivat kaksi viimeistä sivua saksankielisiä. Vapaussota kuitenkin jatkui muualla ja taisteluja käytiin aina vuoden 1918 toukokuun loppupuolelle saakka.

Uutinen 26. huhtikuuta 1918 ”Hämeenlinna vallattu”. Tämä tieto oli HS:n lisälehdessä perjantaina 26.4. Yksisivuista säkösanomaa myytiin 10 pennin hinnalla.

Helsingin Sanomat julkaisi päivittäin sotauutisia otsikolla ”Vapaussotamme”. Tiistaina 30. huhtikuuta uutisessa siteerattiin päämajoitusmestari Ignatiuksen kautta tulleita tietoja.

Lainaukset:

”Inon linnoitus on saarrettu maan puolelta”. ”Koko Viipuri on valloitettu”. Uutisissa kerrotaan myös otetun suuria määriä vankeja. ”Punaiset pakenevat metsiin, joissa hetimiten pannaan toimeen perinpohjainen puhdistus.”

Sunnuntain toukokuun 5. päivän HS kertoi joidenkin lehtien uutisoivan Mannerheimin tulevan Helsinkiin jo seuraavana päivänä. HS:n tiedon mukaan ylipäällikkö saapuu myöhemmin.

Maanantaina 6. päivänä HS uutisoi Vapunpäivän Viipurin paraatista ja juhlapäivällisistä. Siellä oli ohjelmassa ollut myös kenraali Mannerheimin puhe.

Vuonna 1918 oli kaikesta pulaa. Sanomalehdet, mm. HS, kärsivät paperipulasta ja 12. sekä 13.5. ilmestyneissä lehdissä oli normaalia vähemmän sivuja. Sunnuntaina 12. toukokuuta HS uutisoi, että ensi torstaina osia armeijasta, noin 15 000 miestä, tulee kenraali Mannerheimin johdolla marssimaan Helsinkiin. Lehti kirjoitti monien teknillisten seikkojen vaikeuttavan paraatijärjestelyjä. Toisessa uutisessa pyydettiin kodeilta apua sotilaiden majoittamiseen.

Keskiviikkona 15.5. Helsingin Sanomat uutisoi etusivullaan ”Sankarimme saapuvat”. Eversti Sihvo oli tullut Helsinkiin edellisenä iltana. Samassa uutisessa kerrottiin myös laajasti seuraavan päivän eli torstain 16.5. juhlajärjestelyistä.

Helsingin kaupunkikin oli valkoisen sotaväen juhlajärjestelyissä mukana virallisesti. Kaupunginvaltuusto oli kokouksessaan 14.5. päättänyt varata 75 000 markkaa juhlavieraiden – saksalaisten ja suomalaisten sotilaiden – kestitsemiseen.

Torstai 16.5.1918 oli varsinainen juhlapäivä. Kuusitoistasivuisen Helsingin Sanomien etusivulle oli taitettu otsikon ”Tää päivä juhlapäivä on” alle kolme uutista. Vasemmalla oli artikkeli ”Suomen sotaväki pääkaupungissa”. Keskellä piirroskuva kenraali Mannerheimista ja oikealla artikkeli ”Eduskunta jälleen koolla”.

Lehti esitteli myös 15.5. tapahtuneen Porin Rykmentin juhlan Kansallisteatterissa sekä muitakin juhlallisuuksia. Paraatipäivän jälkeen HS uutisoi vielä eri juhlallisuuksista ja kertoi, että kenraali Mannerheim oli pitänyt useampia puheita suomenkielellä.

Paraatin jälkeen perjantaina 17.5. HS julkaisi viidennellä sivullaan kolmen palstan uutisen otsikolla: ”Suomen armeijan tulo Helsinkiin. Suurenmoisia juhlallisuuksia. – Innostunut isänmaallinen mieliala. Kenraali Mannerheim ja Karjalan sankari eversti Sihvo yleisön myrskyisten suosionosoitusten esineinä.”

Uutisessa esitellään yksityiskohtaisesti paraatipäivän ohjelmistoa ja myös pidettyjä puheita. 100 vuoden takaisia lehtiä voimme kaikki lukea omalla tietokoneellamme.  digi.kansalliskirjasto.fi sivustolta löytyvät digitoidut lehdet. Kokemuksesta voin kertoa, että ne ovat todella mielenkiintoista luettavaa.

YLE:n  Elävästä arkistosta löytyy kahden minuutin mustavalkoinen elokuva otsikolla ”Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918”. Se on julkaistu 8.9.2006 ja päivitetty 11.9.2017. Mielelläni näkisin ammattimaisesti kootun laajemmankin ”uutisfilmin” vuoden 1918 paraatista. Materiaalia varmaankin löytyy arkistojen kätköistä.

Iltasanomat julkaisi Suomi 100 sarjassa 14.1.2017 filmin Mannerheimin ratsastuksesta valkoisen armeijan kärjessä Helsinkiin. Lehtijutun mukaan ”Voitonparaati järjestettiin ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin käskystä, jotta helsinkiläiset muistaisivat valkoiset joukot sodan sankareina. Ei siis Saksan Armeijan Itämeren-divisioonaa, jonka Suomen hallitus oli pyytänyt apuun vastoin Mannerheimin tahtoa.”

Miksi valkoisten joukkojen paraati oli 16.5.1918 ?  Vaikuttiko päivän valintaan se, että eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran sodan jälkeen keskiviikkona 15.5.1918. Ja olisiko asiaan vaikuttanut Mannerheimin päämajoitusmestari kenraali Hannes Ignatius, jolla oli ollut mielessä Tukholman kokous 16.5.1917 !

Lauri Väättänen

Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa.