Maaliskuun 13. päivä vuonna 1940

Tänään me tiedämme hyvinkin, että yllä olevan otsikon päivänä 75 vuotta sitten päättyi talvisota. Silloin ei Suomessa puhuttu vielä talvisodasta vaan Suomen ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Sota oli alkanut edellisen vuoden marraskuun viimeisenä päivänä ja kesti siten 105 päivää.

Sodan alkua ja Neuvostoliiton hyökkäystä oli edeltänyt Mainilan laukausten nimellä tapahtunut rajavälikohtaus marraskuun 26. päivänä. Moskovassa jätettiin samana päivänä Suomen suurlähettiläälle nootti, jossa väitettiin suomalaisen tykistön tulituksessa Mainilan kylässä kuolleen tai haavoittuneen yhteensä 13 venäläistä miestä. Suurvaltanaapurimme oli näin saanut perusteet sotatoimien aloittamiselle. Tosiasiassa suomalaisten tykistön ryhmitys oli kyseisenä päivänä sellainen, että kantama ei yltänyt Mainilaan saakka. Silloinen ulkoministeri Molotov ei vaivautunut vaatimaan todisteita kuten nykyinen ulkoministeri Lavrov vaatii länneltä todisteita Itä-Ukrainan sotilastoimiin liittyen.

Kummisedäkseni myöhemmin tullut silloinen luutnantti Lauri Miettinen lähetti isälleni 29.11.1939 päivätyn kirjeen, jossa 6./Jalkaväkirykmentti 13:n komppanianpäällikkö kirjoitti: ”Täällä eletään muuten samaan tapaan kuin ennenkin ja hymyillään ryssän temppuilulle ja olettamalleen säikyttelylle. Meihin ainakaan ei pysty mikään uhkaus tai harjoittelu rajalla. Meihin pystyvät vain täysosumat. Saattaa olla joukossa joku pehmoinenkin poika, mutta se ei ole tullut esille toistaiseksi vielä kenessäkään. Päivästä toiseen teemme jatkuvasti varustustöitä. Tätäkään odotusaikaa ei käytetä hukkaan kuten hyvin saatat ymmärtääkin.”

En ole pystynyt selvittämään tarkoittiko luutnantti Lauri Miettinen tempuilla, säikyttelyllä, uhkauksilla ja harjoittelulla rajalla näitä mainittuja Mainilan laukauksia ja Neuvostoliiton noottia.

Suomi kävi alkuvaiheen sodasta yksin vailla muilta saatua apua ja tukea. Kansainliitto eli Yhdistyneiden kansakuntien YK:n edeltäjä sentään tuomitsi yleiskokouksessaan 14.12.1939 ”Neuvostoliiton toiminnan Suomen valtiota vastaan”.

Historioitsija Martti Häikiö esitelmöi Helsingissä viime marraskuun lopulla otsikolla ”Kaksi talvisotaa”. Häikiö selvitti sodan alun olleen vaihetta, jolloin Suomi ja suomalaiset taistelivat menestyksellisesti yksin. Toisessa vaiheessa Neuvostoliitto lisäsi voimiaan Suomea vastaan. Samanaikaisesti länsivallat alkoivat ainakin henkisesti tukea Suomea. Rintamillamme taistelleiden vapaaehtoisten ulkomaalaisten lisäksi muun muassa Ranska valmisteli tukijoukkojen lähettämistä suomalaisten avuksi. Neuvostoliitto joutui silloin ottamaan tämän sodan laajenemisen mahdollisuuden huomioon ja maaliskuun alussa 1940 alkoi omalta puoleltaan olla valmis lopettamaan sotatoimet.

Suomalaisten puolustajien rivit olivat harvenneet ja voimavaramme olivat muutenkin loppumassa. Rintamien kestämisessä ei suomalaisilla ollut enää kyse viikoista vaan muutamista päivistä.

Puolustusasemissamme elettiin ja taisteltiin maaliskuun 13. päivänä vuonna 1940 väsyneinä ja sitten voitiin sotapäiväkirjoihin merkitä: ”Klo 10.50 tuli pataljoonasta käsky, että klo 11.00 jälkeen ei saa enää ampua. Tasan klo 11.00 tuli tieto, että on solmittu rauha. Komppania piti edelleen asemia.”

Talvisota sai nimensä länsimaisen lehdistön mukaan. Ruotsalaiset ja skandinaavit kirjoittivat ”Vinterkriget”. Englanninkielinen maailma kirjoitti ja kertoi radiossa sodasta nimellä ”Winter War”. Suomessa nimi talvisota otettiin käyttöön ensimmäisen kerran loppuvuodesta 1940, kun Suomen Kuvalehti esitteli eräässä numerossaan kaatuneiden kuvia ja käytti kuvatekstiä ”Talvisodan kaatuneet”. Päämajan operatiivisella osastolla palvellut majuri (myöhemmin eversti) Tapio Peitsara kirjoitti tammikuussa 1941 Sotilasaikakauslehdessä yleistajuisen kertomuksen, jossa sodan kulusta esitettiin nimi ”Suomen ja Venäjän välinen talvisota 1939-1940”.

Myöhemmin – ja nimenomaan uuden sodan alkaessa – alkoi sotamarsalkka Mannerheimkin käyttää päiväkäskyissään vuosien 1939-1940 sodasta nimeä ”Talvisota”. Näin muun muassa kesäkuussa 1941 Mannerheim kirjoitti päiväkäskyssään N:o 1 ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan – Tehty rauha on vain välirauha, joka on nyt päättynyt”.

Talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä 13.3.2015 kello 11.00 muurataan Helsingissä Kasarmitorilla peruskivi loppuvuodesta 2017 julkistettavalle talvisotamuistomerkille. Nyt, kun sodan päättymisestä on kulunut mainitut
75 vuotta avataan internetissä talvisota-sivusto osoitteessa www.talvisota.fi. Sivustolta löytävät myös nettisukupolven edustajat tietoutta veteraaniemme käymästä sodasta.