Malmin lentokenttä on Helsingin oma väylä
Eurooppaan

Malmin lentokentän lakkauttamisaikeet kuohuttavat. Jo 70 000 kansalaista on allekirjoittanut adressin kentän säilyttämiseksi. Helsinki-Vantaan jälkeen Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Sieltä tehdään 55 000 nousua ja laskua vuodessa. Silti Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton ehdottavat uusissa kaavaesityksissä Helsinki-Malmin lentokenttäalueen muuttamista taajamatoimintojen alueeksi.

Kenttä on rakas ja tärkeä helsinkiläisille

Allekirjoittaneen johtama yleisten töiden lautakunta päätyi esittämään 3.3.2015 yleiskaava- ja maakuntakaavalausunnoissaan, että ”Malmin lentokentälle kaavailluista tämänhetkisistä merkittävistä maankäyttövarauksista sekä alueelle kaavailluista asuinrakentamisesta luovutaan, sekä selvitetään kentän osalta maankäytön uudet mahdollisuudet.”
Samankaltaiset lausunnot antoivat samalla viikolla myös ympäristölautakunta ja liikuntalautakunta.

Kolmen lautakunnan 27 lautakuntamiehestä ja -naisesta 19 oli kentän säilyttämisen kannalla. Perustelut säilyttämiselle olivat hyvin samankaltaisia koskien muun muassa kenttäalueen merkitystä ympäristön asukkaiden ja laajemminkin helsinkiläisten virkistysalueena, kulttuurihistoriallinen merkitys Helsingin identiteetille, kentän merkitys harraste- ja ammatti-ilmailulle, yms. Nyt itse asiassa kenttä olikin ensimmäistä kertaa demokraattisesti valittujen ja siten kaupunkilaisia edustavien lautakuntien käsittelyssä.

Yleisten töiden lautakunnan päätöksestä jakamani facebook-päivitys ladattiin yhden vuorokauden kuluessa 44 000 kertaa ja se monistui yli 100 000 sivulle. Kenttä siis koettiin tärkeäksi helsinkiläisille.

Malmilta ja muilta Suomen lentoasemilta lennätettiin sodan aikana tuhansia lapsia turvaan Ruotsiin. Kuvan sotalapset ovat lähdössä matkaan Malmilta toukokuussa 1942.

Imperiumin vastaisku

Em. yhtenäiset lautakuntien kannanotot yllättivät monet. Muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatyötä johtava arkkitehti kiirehti lausumaan, että kentän kohtalo on päätetty. Lentokenttätoiminta lopetetaan ja alue rakennetaan asuinalueeksi. Lautakunnat olivat esittäneet lentokentän säilyttävän ja asutustoimintaa lisäävän kompromissin etsimistä. Tämä tuomittiin arkkitehdin Helsingin Uutisille antamassaan haastattelussa.

– ”Se ei ole koko aikana ollut mikään vaihtoehto. Valtio on päättänyt luopua Malmin lentokentästä sillä perusteella, että Helsingin kaupunki ottaa sen rakentamiseen. Valtio on päättänyt, että lentokenttää ei jatkossa ylläpidä kukaan.”

– ”Minun nähdäkseni se olisi hukkaan heitettyä aikaa. Jo nyt tiedetään, että käytännössä selvityksellä ei olisi mitään merkitystä. Helsingin yleiskaava on valmistelussa ja minun on vaikea nähdä, että sitä oltaisiin ehdotusvaiheessa tältä osin muuttamassa.”

Kaupunkilentokenttien tarve kasvaa Euroopassa

Asuntotuotannosta on lyhyessä ajassa tehty maailmaa kannattava voima. Ajatellaan että tuottamalla asuntoja tulevaisuus on turvattu. Väitän, että niin kuitenkaan ole. Helsinki heikentää itse kansainvälistä ja kansallista saavutettavuuttaan lyhytnäköisellä tavalla. EU:n parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa. Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan EU:ssa 2–3-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan yleisilmailun toimintaedellytyksiä. Nyt Helsingin yleiskaavassa ja Uudenmaa vaihemaakuntakaavassa luonnostellut periaatteet ovat päinvastaisia eurooppalaisen kehityksen kanssa.

Malmi on ainut vapaalla aikataululla toimiva lentoasema 150 km säteellä Helsingistä. Vai tulisiko ajatella, että tulevaisuuden Helsinki-airport on Tallinnassa. On suorastaan huvittavaa, että Talsinki-junatunnelia perustellaan Helsingin saavutettavuudella Lopettamalla Malmin lentokenttä, katkaistaan siivet tulevaisuuden Euroopan kaupunkien väliseltä
aikatauluttomalta ilmaliikenteeltä Helsinkiin, ja laajemminkin koko Uudellemaalle. Helsinki-Malmin lentokenttäaluetta koskevat yli 20-vuotiset rakennuskiellot on purettava ja käynnistettävä kehittämisohjelma, jolla Helsinki kykenee vastaamaa kasvavan kaupunkien välisen pienlentoliikenteen vaatimuksiin.

Kentästä saada Helsingin seudulle upea kaupunkilentoliikenteen keskus ja liiketoiminta-alue, joka mahdollistaa kansalaisten laajan sekä monipuolisen virkistystoiminnan ja suurien massatapahtumien järjestämisen. Toki kentän ja asutuksen laajentamista kenttä-alueen reunoille tulee tarkastella uudelleen. Kompromissi asutuksen ja lentoliikenteen hyväksi on löydettävissä.

Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, everstiluutnantti evp., Malmin lentoaseman ystävät ry:n varapuheenjohtaja ja ehdolla eduskuntaan.

Teksti: Jarmo Nieminen