Helsingin Reservin Sanomat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Paperilehden PDF-versiot
  • Aikaisemmat verkkolehdet
  • Etusivu 5/2014
  • Ammunta
  • Artikkelit
  • Helresp
  • HRUP
  • Kirjat testi
  • Kolumni
  • Liikunta

Kansakunnan kohtalonhetki: presidentti Kyösti Kallio lähdössä lokakuussa 1939 Tukholmaan pohjoismaisten valtiomiesten tapaamiseen anomaan Suomelle apua Neuvostoliiton vaatimuksia vastaan. Vapaaehtoisapua lukuunottamatta Suomi jäi lopulta melko yksin. Talvisota alkoi vain muutamaa viikkoa myöhemmin.

06_avajaiset_150538

Lentoaseman viralliset avajaisjuhlallisuudet pidettiin 15.5.1938. Paikalla oli koko suomalaisen yhteiskunnan kerma hallituksesta, eduskunnasta ja marsalkka Mannerheimistä alkaen, runsaasti puolustusvoimien ylintä johtoa ja pääkaupungin edustajia sekä diplomaattikunta lähes kokonaisuudessaan. 2000 kutsuvieraan lisäksi tapahtumaa todisti noin 25000 innokkaan katsojan väenpaljous. Avajaisten yhteydessä järjestetty lentonäytös oli suurin mitä Suomessa oli siihen mennessä kuunaan järjestetty. Kuvassa Aarne Lunnela lentää ”surmansilmukoita” Ilmavoimien Avro Ansonilla.

09_saksalaiset_sapuskalla_jatkosodan_aikaan

Jatkosodassa Malmin lentoasema oli vilkkaassa käytössä: Ilmavoimien lisäksi siellä oli vahvasti läsnä Saksan Luftwaffe, ja lennettiinpä siinä sivussa siviililiikennettäkin. Kuvassa Luftwaffen Fliegerhorst Malmin väkeä sapuskalla. Huomaa rakennusten naamiointi. Malmin lentoasema äästyi sodassa pommituksilta, mikä oli varsin onnekasta noina aikoina. Toinen maailmansota hävitti Euroopasta suuren joukon historiallisia lentoasemia.


EU:n parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa.

Malmin lentokenttä on Helsingin oma väylä
Eurooppaan

Malmin lentokentän lakkauttamisaikeet kuohuttavat. Jo 70 000 kansalaista on allekirjoittanut adressin kentän säilyttämiseksi. Helsinki-Vantaan jälkeen Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Sieltä tehdään 55 000 nousua ja laskua vuodessa. Silti Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton ehdottavat uusissa kaavaesityksissä Helsinki-Malmin lentokenttäalueen muuttamista taajamatoimintojen alueeksi.

Kenttä on rakas ja tärkeä helsinkiläisille

Allekirjoittaneen johtama yleisten töiden lautakunta päätyi esittämään 3.3.2015 yleiskaava- ja maakuntakaavalausunnoissaan, että ”Malmin lentokentälle kaavailluista tämänhetkisistä merkittävistä maankäyttövarauksista sekä alueelle kaavailluista asuinrakentamisesta luovutaan, sekä selvitetään kentän osalta maankäytön uudet mahdollisuudet.”
Samankaltaiset lausunnot antoivat samalla viikolla myös ympäristölautakunta ja liikuntalautakunta.

Kolmen lautakunnan 27 lautakuntamiehestä ja -naisesta 19 oli kentän säilyttämisen kannalla. Perustelut säilyttämiselle olivat hyvin samankaltaisia koskien muun muassa kenttäalueen merkitystä ympäristön asukkaiden ja laajemminkin helsinkiläisten virkistysalueena, kulttuurihistoriallinen merkitys Helsingin identiteetille, kentän merkitys harraste- ja ammatti-ilmailulle, yms. Nyt itse asiassa kenttä olikin ensimmäistä kertaa demokraattisesti valittujen ja siten kaupunkilaisia edustavien lautakuntien käsittelyssä.

Yleisten töiden lautakunnan päätöksestä jakamani facebook-päivitys ladattiin yhden vuorokauden kuluessa 44 000 kertaa ja se monistui yli 100 000 sivulle. Kenttä siis koettiin tärkeäksi helsinkiläisille.

12_sotalapset_Malmilta_Ruotsiin_toukokuu_1942

Malmilta ja muilta Suomen lentoasemilta lennätettiin sodan aikana tuhansia lapsia turvaan Ruotsiin. Kuvan sotalapset ovat lähdössä matkaan Malmilta toukokuussa 1942.

Imperiumin vastaisku

Em. yhtenäiset lautakuntien kannanotot yllättivät monet. Muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatyötä johtava arkkitehti kiirehti lausumaan, että kentän kohtalo on päätetty. Lentokenttätoiminta lopetetaan ja alue rakennetaan asuinalueeksi. Lautakunnat olivat esittäneet lentokentän säilyttävän ja asutustoimintaa lisäävän kompromissin etsimistä. Tämä tuomittiin arkkitehdin Helsingin Uutisille antamassaan haastattelussa.

– ”Se ei ole koko aikana ollut mikään vaihtoehto. Valtio on päättänyt luopua Malmin lentokentästä sillä perusteella, että Helsingin kaupunki ottaa sen rakentamiseen. Valtio on päättänyt, että lentokenttää ei jatkossa ylläpidä kukaan.”

– ”Minun nähdäkseni se olisi hukkaan heitettyä aikaa. Jo nyt tiedetään, että käytännössä selvityksellä ei olisi mitään merkitystä. Helsingin yleiskaava on valmistelussa ja minun on vaikea nähdä, että sitä oltaisiin ehdotusvaiheessa tältä osin muuttamassa.”

Kaupunkilentokenttien tarve kasvaa Euroopassa

Asuntotuotannosta on lyhyessä ajassa tehty maailmaa kannattava voima. Ajatellaan että tuottamalla asuntoja tulevaisuus on turvattu. Väitän, että niin kuitenkaan ole. Helsinki heikentää itse kansainvälistä ja kansallista saavutettavuuttaan lyhytnäköisellä tavalla. EU:n parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa. Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan EU:ssa 2–3-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan yleisilmailun toimintaedellytyksiä. Nyt Helsingin yleiskaavassa ja Uudenmaa vaihemaakuntakaavassa luonnostellut periaatteet ovat päinvastaisia eurooppalaisen kehityksen kanssa.

Malmi on ainut vapaalla aikataululla toimiva lentoasema 150 km säteellä Helsingistä. Vai tulisiko ajatella, että tulevaisuuden Helsinki-airport on Tallinnassa. On suorastaan huvittavaa, että Talsinki-junatunnelia perustellaan Helsingin saavutettavuudella Lopettamalla Malmin lentokenttä, katkaistaan siivet tulevaisuuden Euroopan kaupunkien väliseltä
aikatauluttomalta ilmaliikenteeltä Helsinkiin, ja laajemminkin koko Uudellemaalle. Helsinki-Malmin lentokenttäaluetta koskevat yli 20-vuotiset rakennuskiellot on purettava ja käynnistettävä kehittämisohjelma, jolla Helsinki kykenee vastaamaa kasvavan kaupunkien välisen pienlentoliikenteen vaatimuksiin.

Kentästä saada Helsingin seudulle upea kaupunkilentoliikenteen keskus ja liiketoiminta-alue, joka mahdollistaa kansalaisten laajan sekä monipuolisen virkistystoiminnan ja suurien massatapahtumien järjestämisen. Toki kentän ja asutuksen laajentamista kenttä-alueen reunoille tulee tarkastella uudelleen. Kompromissi asutuksen ja lentoliikenteen hyväksi on löydettävissä.

Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, everstiluutnantti evp., Malmin lentoaseman ystävät ry:n varapuheenjohtaja ja ehdolla eduskuntaan.

Teksti: Jarmo Nieminen

Piirien nettisivut

Uusimmat HRS verkkolehdet

HRS verkkolehti 1/2023
HRS verkkolehti 6/2022
HRS verkkolehti 5/2022

HRS paperilehden näköisversiot

Piirien Facebook-sivut

Helsingin Reservin Sanomat
Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Julkaisijat
Helsingin Reserviupseeripiiri ry ja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Toimitus
Ari Ranto
Jari Gerasimoff

etunimi.sukunimi @ reservinsanomat.fi

Osoitteenmuutokset

Kaikki osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta:

Jäsenrekisterin eAsiointi

Suomen Reserviupseeriliiton jäsenet
Reserviläisliiton jäsenet

Jäsenrekisterin yhteystiedot
puh. (09) 4056 2010
jasenasiat @ reservilaisliitto.fi

Scroll to top