Ensimmäinen RUK-puukko

98. reserviupseerikurssin oppilaskunnassa heräsi ajatus kaikille kurssin hyväksytysti suorittaneille yhteisestä muistoesineestä. Kurssimerkkihän oli toki jo olemassa, mutta haluttiin jotakin muutakin. Oppilaskunta ehdotti puukkoa.

Seuraavan kurssin alussa huhtikuussa 1959 kurssin 99 oppilaskunta valitsi upseerioppilas Timo Rosendahlin esityksestä puukokseen Lapin rajavartioston sissipuukon. Puukko oli Rovaniemeläisen Marttiinin valmistama. Tupen koristeluissa näkyivät hiihtolatu, revontulet ja suden hampaat sekä RUK 99- merkki. Aika äkkiä ymmärrettiin, että valittu puukko ei ole omaa toimintaa parhaiten kuvaava esine.

Suunnittelua jatkettiin, ja oman puukon halutiin seuraavan jonkin kansallisen puukkomallin perinteitä ja tupen ilmentävän suomalaista joukkueen johtajaa. Upseerioppilas Antti Rissanen kiersi puukkotehtaita ja löysi sopivan yhteistyökumppanin Iisakki Järvenpää osakeyhtiöstä Kauhavalta.

Kurssipuukko otettiin käyttöön kurssilla 100 vuonna 1959. RUK puukkoon on tehty vuosien saatossa lähes huomaamattomia pieniä tuotannollisia muutoksia. Perinteisen kurssipuukon valmistaa edelleen sama puukkotehdas eli Iisakki Järvenpää Oy.

RUK:n ja kannatusyhdistyksen puolesta on annettu lupa muille RU-koulutusta antaville joukoille ja RUL:lle käyttää samaa puukkomallia kurssipuukkona Konkreettinen ero näkyy käytännössä käytetyn tupen värissä ja tupen kilven muodossa (esim. RUL 80 vuotta juhlapuukko).

Puukon ylähelaan kaiverretaan kurssin numero, terään saajan nimi ja tupen kimpeen eli pantaan kurssin nimi. RUK:n pitkänä perinteenä kurssipuukko on jaettu upseerioppilaiden vuoteelle Kirkkojärven marssin aikana. Kurssista 253 lähtien puukon jako on tehty johtamisharjoituksen eli JOHA:n aikana, koska kirkkojärven marssi on aikaistettu opetusohjelmassa tukemaan ryhmäytymistä. Kannatusyhdistys Kannike on vuosien saatossa tukenut puukon hankintaa taloudellisesti niin, että hinta upseerioppilaalle on pysynyt kohtuullisena.

RUK:n puukon saatesanojen mukaan: “Niin olkoon suomalainen upseeri yksinkertainen ja arvokas, vailla turhaa pintakoreutta. Niin olkoon hän suoraselkäinen ja taipumaton kuin hamaran viiva. Olkoon hänen katseensa tähdätty eteenpäin vakavasti ja sivuille kallistumatta niin kuin tähtääjän silmä sen katsoessa jyvän yli”.

Teksti ja kuvat: HRS toimitus