Discendi Via – Oppimisen tie

Vai onko sittenkään?

Kadettikunnan seminaarissa 10.4.2014 Puolustusvoimien silloinen koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppönen esitteli työryhmänsä yhteenvedon ”Reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen”. Siinä hyvin monessa kohdassa viitattiin, jopa merkittävänä tekijänä, PVMoodlen käyttöön ja mahdollisuuksiin. Tämän jälkeen samaan on viitattu ja vedottu monessa yhteydessä – tarve järjestelmään käyttöön on suuri. Puolustusvoimat otti Moodle-pohjaisen verkko-oppimisympäristön virallisesti käyttöön 23.12.2011. Reilu kuusi vuotta on kulunut ihmetellessä ja vielä sen käyttö harmillisesti ”yskähtelee”.

Mikä on PVMoodle?

Moodle on maailmanlaajuisesti käytetty virtuaalinen oppimisympäristö, jonka kehitystyö alkoi vuosituhannen vaihteessa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva palvelu soveltuu hyvin erilaisten opiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutusta korostavien kouluttajien käyttöön. Moodlea käyttävät esimerkiksi useat eri korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja viranomaiset.

PVMoodle puolestaan on viranomaistason oppimisalusta, joka on avoin kaikille 15 vuotta täyttäneille suomalaisille. PVMoodlen suurena etuna voidaan pitää sen tarjoamia vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja materiaalin jakamiseen tarkoitettuja työvälineitä. Käyttäjät voivat pelkän verkkoon siirretyn tai sinne rakennetun oppimateriaalin lukemisen lisäksi esim. laatia esseitä, pitää oppimispäiväkirjaa, tehdä ryhmätöitä ja keskustella keskenään. Kurssin vetäjä voi puolestaan tarkastella oppilaidensa edistymistä. Vastaavanlaisia ja parempiakin järjestelmiä on tuon alun jälkeen kehitetty paljon, mutta tämä työkalu on nyt suomalaisessa maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyössä käytössä. Uusia termejä ovat PVADL (PV:ien Advanced Distributed Learning) ja SCORM (Sharable Content Object Reference Model), jotka liittyvät verkko-oppimisympäristöihin, mutta tämä perustyökalukin pitäisi saada kunnolla käyttöön.

Kysely PVMoodlen käytöstä

Tein tätä tekstiä varten kyselyn 19 erittäin aktiiviselle reserviläiskouluttajalle sekä muutamalle kantahenkilökuntaan kuuluvalle kouluttajalle, joiden ymmärrys PVMoodlesta ja/tai sen käytöstä on tavanomaista parempi, ellei jopa erinomainen.

PVMoodlessa on paljon hyvää materiaalia ja sitä onneksi enenevässä määrin käytetään. Valitettavasti joudun jo tässä vaiheessa kertomaan, että saamieni vastauksien perusteella mielikuvat aktiivisesta käytöstä voivat olla turhan ruusuisia.

Vastauksien perusteella – kaikki vastaajat samaa mieltä – PVMoodlea ei ole käytetty reserviläisten kouluttamiseen niin hyvin, kuin sitä olisi voinut käyttää. Kantahenkilökuntaan kuuluvan mielestä ongelmat juontavat useimmiten siitä, ettei PV:ien henkilökunta edes tiedä mihin kaikkeen järjestelmää voisi käyttää. Samainen henkilö kehui MPK:n Meripuolustuspiirin reserviläisten aktiivisuutta järjestelmän käytössä. Erään reserviläisen mielestä parhaimmillaankin järjestelmä on ollut enemmän yksisuuntainen tiedotuskanava ja tiedostojenjakopaikka. Toisaalta hän kehui Hermannien ja Stadin Sissien esikuntakurssien (MPK:lta tilattuja sotilaallisia kursseja, vastuullisina tekijöinä pitkäjänteisesti toistakymmentä vuotta koulutustoimintaa kehittäneet reserviläiset) työtilojen olevan erimerkillisiä.

PVMoodle ja kertausharjoitukset

Niin reserviläis- kuin kantahenkilökuntaankin kuuluvat vastaajat kertoivat, ettei PVMoodlea ole käytetty reserviläisten kertausharjoituksiin valmistamiseenkaan niin hyvin, kuin sitä olisi voinut käyttää. Toimiupseeri vastauksessaan totesi työtilassa voitavan esim. esittää harjoituksen järjestelyihin liittyviä kysymyksiä, joihin harjoituksen johtaja vastaisi – työtilan puuttuessa nyt jokainen reserviläinen soittaa ja kysyy puhelimitse samaa asiaa. Hän kertoi syyn ongelmaan olevan useimmiten henkilökunnan kiire ja ajanpuute – jos työtila avataan, sinne pitää olla jotain laitettavaakin. Erään reserviläisvastaajan ehdotuksena reserviläisillä voisi esim. teettää lähtötason mittaamiseksi kyselyitä. Kertausharjoitusta edeltävässä verkko-opetuksessa voisi olla itseopiskelumateriaalin lisäksi tenttejä, joilla varmistetaan se, että oppimista on tapahtunut. Hän toteaa ongelmaksi voivan muodostua se, etteivät kaikki reserviläiset käytä aktiivisesti PVMoodlea, ja että kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen kannustavan opetusmateriaalin tekeminen on huomattavasti enemmän aikaa vaativaa kuin valmiiden powerpoint-tiedostojen tiputtaminen työtilan laatikkoon.

Helppoa ja vaikeaa

Niin kantahenkilökuntaan kuuluvat kuin reserviläisetkin arvioivat, että pääsääntöisesti reserviläiset ovat pitäneet PVMoodle:sta ja että sen käyttö on koettu helpohkoksi alkuvaikeuksien jälkeen. Kurssilaisten peruskäyttö, eli keskusteluryhmät, tiedostojen luku tai palautuskansioiden käyttö, sekä opettajille perusmoduuleiden käyttö luonnistuvat. Arvatenkin verkko-oppimisympäristöä omissa opinnoissaan – nuoremmat korkeakouluopiskelijat – tai työssään vastaavia järjestelmiä käyttäneille käyttö on helppoa. Isoin kritiikki kohdistuu kommenttien mukaan työtilojen rakenteeseen ja sisältöön, ei niinkään Moodlen ominaisuuksiin ja rajoituksiin. Tämä johtunee jälleen siitä, että useimmissa työtiloissa käytetään vain pientä osaa järjestelmän mahdollisuuksista.

Kysyttäessä käytetäänkö PVMoodlen ominaisuuksia reserviläisten verkko-oppimisympäristön luomisessa ja/tai käyttämisessä niin, hyvin kuin voisi, vastaukset kertoivat tilanteen kurjuuden.  Osallistavia, omaa osaamista mittaavia, sekä ryhmätyökaluja pitäisi olla tarjolla huomattavasti enemmän. Perinteinen opiskele ja tee tentti -ajattelu ei todellakaan hyödynnä kaikkia verkko-oppimisen mahdollisuuksia. Kantahenkilökuntaan kuuluvat totesivat käytön jäävän infoamisen tasolle. Moni vastanneista kertoi, että mutkaisempia asioita luodessa, osaaminen loppuu, kun opastus ja koulutus puuttuvat. Tilojen järjestymättömyys myös kuulemma haittaa – tässä lienee syynä tiedon ja käytön puute. Olen samaa mieltä vastaajien kanssa siitä, että koulutusmateriaalin häviämiselle on suuri riski tiedon piiloutuessa eri kurssien työtiloihin. Helposti löydettävät materiaalipankit sekä kunnollinen haku-työkalu voisivat olla ratkaisu.

Koulutuksen puute ja ratkaisut

Suurin ongelma lienee perehdyttämisen ja koulutuksen puute. Opastuksen määrä myös vaihtelee runsaasti. Reserviläiset, jotka suorittavat laajoja kurssikokonaisuuksia, tai jossain määrin kurssien johtajat, saavat järjestelmään runsaasti ’kädestä pitäen’ opastusta ja harjaantuvat käyttämään järjestelmää. Satunnaisesti koulutukseen osallistuvalle ja tietokoneita vierastavalle reserviläiselle voi koko PVMoodle jäädä etäiseksi tai siihen ei edes kirjauduta. Kursseja on ja oppaitakin – ainakin sähköisiä – lienee tarjolla, mutta ne eivät ilmiselvästi kohtaa tarvitsijaansa. Olisiko ongelman ratkaisuna vuoden teema kaikkien reserviläisten opastaminen verkko-oppimisympäristöön? Tähän Pääesikunta on jo reagoinut, kuten seuraavasta kappaleesta voi lukea. Toisena ratkaisuna voisi olla se, että SA-joukon reserviläisjohtaja motivoitaisiin ja sitoutettaisiin edelleen aktivoimaan oma joukkonsa esimiehensä johdolla. Hän esim. MPK:n piirin sitoutuneen, aktiivisen ja kokeneemman reserviläisen (= mentor) avustuksella kouluttautuisi – ellei jo osaisi – järjestelmän käyttöön, sekä edelleen loisi tuleviin harjoituksiin toimivan työtilan.

Kuten ”Vaihtoehtoja PV:ien tulevaisuuteen 2030”-julkaisussa todetaan, tieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut viimeisen 15 vuoden aikana niin nopeaa, ettei palkatun henkilökunnan osaaminen, saati puolustusvoimien koulutuskulttuuri ja asenneilmasto ole ehtineet reagoida tilanteeseen. Tästä syystä opetusmenetelmien kehittämiseen sekä henkilökunnan nykyaikaisten opetusvälineiden käyttö- ja soveltamistaitoon on panostettava tuntuvasti tulevina vuosina. (MPKK Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Julkaisusarja 3, N:o 2/2014)

Haasteet voitettaviksi

Yhdeksi haasteeksi on muodostunut leimallisen materiaalin käyttörajoitus PVMoodlessa. Turvaluokiteltua IV lk:n materiaalia saa PVMoodlessa olla, mutta silloin järjestelmää pitää käyttää TUVE- (turvallisuusverkko-) koneelta. Tämä aiheuttaa merkittäviä rajoituksia koulutusmateriaalin osalta ja siihen pitäisi keksiä ratkaisu – muuten järjestelmän käyttö jää tietyiltä osin torsoksi reserviläisten kohdalla.

Jahka saamme työkalun käytön osaamisen riittävän hyvälle ja aktiiviselle tasolle, verkko-opetuksen pedagogiikkaan pitäisi paneutua. Tässäkin on reserviläisillä ja MPK:lla tekemistä. Kouluttamistaidon perusteista muistamme, että sotilas oppii kuulemalla, näkemällä, näkemällä ja kuulemalla, itse puhumalla, näkemällä ja kuulemalla sekä tekemällä, itse puhumalla, näkemällä ja kuulemalla unohtamatta kertausta. Tähän kaikkeen PVMoodle antaa todellisen mahdollisuuden, kun se ominaisuudet otetaan maksimaalisesti käyttöön.

Varusmiehet koulutetaan ja aktivoidaan nykyään jo palveluksen aikana PVMoodlen käyttöön ja sitä kautta saadaan tilanne varmasti paranemaan. Heille (sekä reserviläisille) on tehty myös lyhyitä opiskeluvideoita, joita voi katsella omalla kännykällä ajasta tai paikasta riippumatta. Aikaisemmin mainitsemani MPK:n Meripuolustuspiiri käyttää lähes poikkeuksetta reserviläiskyselyn ja palautteen tekemiseen QR-koodia (jolla kännykkään saadaan linkin kautta kysely) ja PVMoodlea.

Majuri Petteri Tammi (KOULOS/PE) kertoi kyselyni yhteydessä Puolustusvoimissa ymmärrettävän se tosiasia, että henkilökunnalta puuttuu sekä aikaa että osaamista alustan täysimääräiselle hyödyntämiselle, vaikka osaajat hiljalleen lisääntyvätkin. Vuoden 2016 reserviläiskyselyiden tuottaman palautteen mukaisesti PE on antanut seuraavat toimenpidesuositukset:

• PvMoodlen käyttö tulee liittää osaksi kaikkia reservin koulutustapahtumia. Järjestelmä antaa erinomaisen mahdollisuuden reserviläisen ennakkovalmistautumiseen koulutustapahtumaan. Sitä kautta voi jakaa kaiken harjoitukseen liittyvän julkisen materiaalin ja samalla työtila toimii keskustelufoorumina, jossa reserviläiset voivat kysyä harjoitukseen liittyviä asioita.
• Kannattaa käydä tutustumassa PVMoodle:ssa osioon ”Opi PVMoodle uutuudet”
• Riittävän ennakkoinformaation saatavuus harjoitukseen käsketylle/kutsutulle (KH- tiedote ja asevelvollisten informaatiopalvelut).

Lisäksi kesällä 2017 allekirjoitetussa reservin koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018 -2022 on annettu seuraavat PvMoodle:n käyttöön liittyvät tehtävät:

• Laajennetaan reserviläisten omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuuksia.
• Kannustetaan reserviläisiä kirjautumaan avoimeen verkko-oppimisympäristöön (PVMOODLE) kertausharjoituksissa ja MPK:n koulutustapahtumissa.
• Laaditaan yhteinen menettelytapaohje PVMOODLE:n koulutustilojen käytöstä.
• Tehostetaan PVMOODLE:en käyttöä laajentamalla kurssien määrää tukemaan ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua ja laajennetaan sen käyttö koskemaan kaikkia reservin koulutustapahtumia.
• Hyödynnetään työtiloja, jotka mahdollistavat omaehtoisen opiskelun ja tenttien suorittamisen

Edelleen reservin koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen osalta hän jatkoi:

• jatketaan MPK:n verkkokouluttajien käyttöä PVMOODLE-, virtuaalikoulutusympäristö-, KASI- ja KESI- kouluttaja- sekä suunnittelutehtävissä MPK:n koulutuksessa sekä reserviläisten käyttöä PV:n harjoitusten tukena.
• toteutetaan kouluttajakoulutus
• lisätään reserviläisten käyttöä harjoituksissa.

Haluan uskoa, että olemme hyvällä tiellä kohti loistavaa tulevaisuutta! Tarve ja mahdollisuus PVMoodlen käytön runsaalle lisäämiselle on olemassa. Fabricando fit faber – Harjoitus tekee mestarin.

Maj res Antti Rautiainen

Henkilöstöpäällikkö

Meripuolustuspiiri/MPK