Kolumni
Lauri Väättänen Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa
Puolustusvoimain komentajat
Sotilasurani alkoi lokakuussa 1963. Puolustusvoimain komentajana oli silloin kenraali Sakari Simelius. Ehdin varmastikin tavata hänet, mutta muistissani ei ole Simeliuksesta mitään tarkempaa tietoa. Seuraavana komentaja oli Yrjö Keinonen. Hänestä on muistiini jäänyt kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että kenraali ei ollut mukana, kun rauhan ajan suurin kadettikurssi valmistui maaliskuussa 1967. Puolustusvoimain komentaja oli silloin vierailemassa Puolassa.
Toinen muistikuva liittyy tapahtumaan, josta olisi voinut koitua hyvin kohtalokkaat seuraukset Keinoselle ja Väättäselle. Yrjö Keinonen oli aktiivihiihtäjä. Talvella 1968 hän valmistautui Helsingin Varuskunnan hiihtomestaruuskilpailuihin. Tähän liittyen kenraali seurueineen teki harjoitushiihdon Santahaminassa. Samanaikaisesti olivat käynnissä Uudenmaan Jääkäripataljoonan Reservialiupseerikoulun taisteluammunnat.
Toimin hyökkäävän ryhmän tunnustelijoiden kouluttajana. Olimme taas yhden ryhmän kanssa etenemässä kohti tavoitetta. Tunnustelijoiden ensimmäiset maalit nousivat ja ehdin juuri ja juuri komentaa – Tuli Seis! Ampujien ja maalien väliin oli tullut hiihtopartio. Tunnustelijat eivät sillä kertaa ampuneet maaleihinsa eikä myöskään hiihtävää kenraalia. Hiihtäjät olivat heitä estäneelle vartiomiehelle ilmoittaneet – Me kyllä tiedämme, että siellä ammutaan ! Seuraavana komentajana toimi Kaarlo Leinonen. Kenraali täytti 60 vuonna 1974. Olin puolustusvoimien onnitteludelegaation mukana nuorempien upseereiden edustajana onnittelemassa kenraalia Kruununhaan virka-asunnossa.
Kenraali Lauri Sutelan komentajakausi kesti yhdeksän vuotta eli 1974-1983. Sutelan aikana palvelin nuorena yleisesikuntaupseerina ja sitä ennen opiskelin yleisesikuntaupseerikurssilla. Minä, ja uskon, että myös kaikki muutkin puolustusvoimissa arvostivat komentajaansa. Lauri Sutela oli komentaja, joka tuki hienolla tavalla myös valtiojohtoa. Kenraali Jaako Valtasen ja amiraali Jan Klenbergin komentajakausina jatkoin omaa sotilasuraani ja siihen liittyi tietenkin myös joskus tapaamisia palvelustehtävissä heidän kanssaan. Palvelin rauhanturvaajana Lähi-idässä mm. 1986-1987. Sinä aikana Jaakko Valtanen kävi tarkastamassa suomalaisen valvontajoukon toimintaa. Sain olla mukana, kun kenraalille esiteltiin toimintaa tarkastuspisteellä. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat omissa tehtävissään paikallisen talon pihapiirissä ja talon katollakin. Toimintanäytöksessä vartiopaikkaa vastaan hyökkäsi maaliosasto. Opetetulla tavalla rauhanturvaajat ampuivat kovilla patruunoilla varoituslaukauksia ilmaan ja myös maahan.
Toiminta oli todentuntuista. Kenraali totesi meille tämän jälkeen, että onko sopivaa ampua paikallisella pihalla kovilla ampumatarvikkeilla. Me koitimme todistaa kenraalille, että vain voimaa näyttämällä voidaan välttyä voiman käytöltä ja myös omilta tappioilta. Gustav Hägglundin komentajakausi kesti vuodet 1994-2001. Hänen kanssaan olin tekemisissä palvellessani evp-upseerina Ex- Jugoslaviassa ja Virossa. Olin oppinut tuntemaan Hägglundin jo kadettina, kun yliluutnantti opetti meitä Santahaminassa. Viime vuosien aikana olen seurannut Gustav Hägglundin värikkäitä esiintymisiä televisiossa ja lukenut räväköitä lehdistöuutisia.
Palvelin Kadettikoulussa 1970-luvun alussa kadetteja kouluttaen. Samaan aikaan merikadetteja koulutti Juhani Kaskeala. Myöhemmin olin Kaskealan kanssa joissakin kokouksissa Brysselisssä, kun Nato valmisteli omia rauhanturvaoperaatioitaan. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskealaan en sitten enää ehtinytkään enempää tutustua. Kesällä reserviin siirtyneen Ari Puheloisen opin tuntemaan, kun hän opiskeli 58. kadettikurssilla vuosina 1971-1974. Puheloisen me kaikki tiedämme olevan komentajan, jonka virkakaudella on käynnistetty suuri puolustusvoimauudistus. Uudistus jatkuu edelleen ja minun kymmenes komentajani lentäjäkenraali Jarmo Lindberg saa viedä uudistuksen loppuun. Tuoreet lehtiuutiset kertovat Lindbergillä olevan myös haasteina kyberuhat ja uusien eliittijoukkojen perustaminen. Runsaan viidenkymmenen vuoden aikana meillä on ollut 10 puolustusvoimain komentajaa.