Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen, Sarjatulta!, ISBN 978-951-887-504-1, Kustannus Jalava 2014, 206 sivua

”Mukana on muun muassa Tove Janssonin Garm-lehteen piirtämiä loistavia poliittisia pilakuvia.”

Sarjatulta!-teos näyttää, kuinka suomalaiset sarjakuvien ja pilapiirrosten tekijät näkivät sotavuodet ja millaisia olivat sotaa käyvän kansan tunnelmat. Yksiin kansiin on koottu lähes neljäsataa kuvaa eri taiteilijoilta: mukana on muun muassa Tove Janssonin Garm-lehteen piirtämiä loistavia poliittisia pilakuvia, Kari Suomalaisen ennen näkemättömiä varhaisia satiiripiirroksia ja Erkki Tantun Rymy-Eetu-sarjakuvia, jotka olivat vielä räväkämpiä kuin muistetaan.

Teos kertoo vetäviä tarinoita piirrosten synnystä ja taustoista, ja kokonaisuudesta muodostuu suuri ja hirmuisessa vakavuudessaankin hauska kertomus, jossa riittää yllätyksiä sodan jälkiselvittelyihin asti.

Mukana kirjan kuvissa ovat kaikki keskeiset kynäniekat Ami Hauhion propagandistisesta Ismo Lennosta Egon Meurosen Syöksypommittajiin ja Erkki Koposesta Asmo Alhoon, jonka piirtämiin ja Mika Waltarin riimittelemiin Kieku ja Kaiku -sarjakuviinkin sota tunkeutui. Myös lukuisat amatööripiirtäjät saivat sarja- ja pilakuviaan lehtiin jatkosodan aikana. Sotilaselämästä syntyi groteskin sympaattisia piirroksia, jotka puhuvat suoraan ihmiseltä ihmiselle.

Ville Hänninen on sarjakuviin, kuvituksiin ja kirjallisuuteen erikoistunut kriitikko ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset Hittiparaati – suomalaisen sarjakuvan menestystarinat(2014, Harri Römpötin kanssa) ja Erotica – 69 eroottista kirjaklassikkoa (2008, Juri Nummelinin ja Harri Römpötin kanssa). Hänninen luuli tuntevansa aiheen, josta alkoi tehdä kirjaa, mutta aineiston runsaus ja monipuolisuus yllättivät hänet jälleen kerran.

Jussi Karjalainen on toimittaja, jonka erikoisalaa on kotimainen elokuvahistoria. Sarjakuvan maailma ei ole siitä kaukana. Sarjatulta!- kirjan aineiston yllättävimmät löydöt hänelle ovat olleet Henrik Tikkasen naivistinen Konrad ja outo, neuvostovastainen suomi-scifi Avaruuden valtiaat.

Ernest Hemingway, Kenelle kellot soivat Tammi, Keltainen kirjasto 2014, ISBN 978-951-31-6475-1

Ernest Hemingway (1899 – 1961) palkittiin kirjallisuuden Nobel -palkinnolla vuonna 1954. Hän Yhdysvaltain kirjallisuuden keskeisiä hahmoja, jonka vaikutus proosatyylin uudistajana on ollut käänteentekevä. Hän toi romaaneissaan ja novelleissaan esiin sodanjälkeisten sukupolvien tuntoja. Erityisen taitava hän on vihan, julmuuden ja primitiivireaktioiden kuvaajana. Valtaosa hänen tuotannostaan on suomennettu.

Sisällissota, jossa nuori mies vapaaehtoisesti asettuu alttiiksi kuolemalle. Rohkeus, joka voittaa pelon. Ja äkillisesti leimahtava rakkaus, jonka nuorukainen kokee ensi kertaa sekä kipunoivana himona että pyyteettömänä välittämisenä. Hemingwayn luetuimman romaanin voimakas ihmiskuvaus ja loistavalla tekniikalla viety jännitys ovat mestarin työtä. Kenelle kellot soivat ilmestyy nyt Hilkka Pekkasen uutena suomennoksena.

Espanjan sisällissotaan liittynyt Robert Jordan, amerikkalainen espanjanopettaja, työskentelee vihollisen selän takana vuoristossa. Hänen tehtävänsä on yksinkertainen, mutta vaarallinen: hänen täytyy sissijoukkonsa kanssa tuhota silta ja näin suojata tasavaltalaisen armeijan hyökkäys. Tehtävään kuluvat muutamat päivät muotoutuvat ihmeellisiksi. Nuori Robert Jordan tuntee elävänsä noin päivinä kokonaisen ihmiselämän kaikkine tunteineen, sillä aavistus kuoleman läheisyydestä kohottaa jokaisen kokemuksen huippuunsa. Sissijoukon keskuudessa nuorelle miehelle kirkastuvat vihan, pelon, tuskan, toveruuden ja ihanteellisen rohkeuden merkitykset. Sodan karskissa maailmassa ponnistelee myös Maria, vihollisen pahasti runnoma partisaanityttö. Robertin ja Marian rakkaus syttyy nopeasti ja tuntuu ainutkertaisen herkältä ja täydeltä; onhan jokainen hetki elettävä täysillä, sillä seuraavaa päivää ei ehkä enää tule.

Hilkka Pekkanen on suomentanut suomentanut noin 150 englanninkielistä romaania, mm. Michel Faberin, Jeanette Wintersonin, Nicholas Shakasepearin, William Boydin ja Nicholas Evansin teoksia. Hän on kirjoittanut väitöskirjan kaunokirjallisuuden kääntäjän tyylistä ja opettanut kaunokirjallisuuden kääntämistä Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa.

Kirjan keskeisimmä henkiöhahmot Ukko -Anselmo ja nurokukainen Roberto (Robert Jordan) tapaavat sissisodankäynnin melskeissä. Roberto on mustalainen, joka sekin antaa oman merkityksen kirjan myöhemmille vaiheille. Lentokoneet, Pilar -nainen, Pikku kaniini -Maria jne. ovat keskeisiä henkilöitä sissijoukon puitteissa. Roberton ja Marian rakkaustarina on kaunis kertomus rakkaudesta sodan varjossa. Rakastelut taistojen huumassa osoittavat sodan ja rauhan yhteisyyttä ja mahdollisuutta, onnen ja epätoivon keskellä. Lopussa Roberto loukkaantuu, vasemman jalan murtuessa.

Hemingwayn ilmaisu on lyhyttä ja karua. Hänen kirjoituksessaan tulevat esille yksityiskohtien painoarvo ja niiden välisten suhteiden tarkka harkinta. Fraasit ja lauseet merkitsevät paljon. Kenelle kellot soivat on yksi suomentajalle vaikeimmista teoksista. Englantia vierastetaan ja keskitytään espanjan kieleen. Tästä välittyy kirjan keskiaikainen tunnelma. Kielenkäytön erityispiirteet ovat teoksen merkittävä osa.