Veteraanien suurhyökkäyksen tarinat omin sanoin

 

Petri Pietiläinen, Yksi rykmentti, sata tarinaa, Veteraanit kertovat, Docendo Oy 2017

 

Suurhyökkäyksen jalkoihin jääneiden tarinat omin sanoin. Jatkosodassa juuri etulinjaan komennettu Jälkaväkirykmentti 1 murtui Puna-armeijan suurhyökkäyksessä Valkjeasaaressa kesäkuussa 1944. Rykmentti kärsi valtaisat tappiot, mutta jatkoi taisteluaan ”Kannaksen läpijuoksussa”. Henkiin jääneet kokivat vuosikymmeniä syyllisyyttä ja väheksyntää siitä, etteivät kyenneet pitämään puoliaan mahdottomassa tilanteessa. Kenelle jäi vastuu rintaman murtumisesta?

 

Tässä teoksessa rykmentissä palvelleiden miesten tarinat kohtaavat. Kirja pohjautuu ainutlaatuisiin 2000 -luvun haastatetteluihin ja JR 1:n perinnekillan haltuun uskottuun muistelumateriaaliin. Muistelijat edustavat heitä, jotka taistelivat koko jatkosodan tai jotka heitettiin nuorukaisina täydennysjoukoiksi sekasortoon vajonneelle Kannakselle. He ihmettelevät vieläkin, miksi ylemmät eivät kuunnelleet heitä.

 

Haastatellut antavat sodanjohdon kuulla kunniansa ja puhuvat muistakin vaietuista asioista. Niihin kuuluvat esimerkiksi hyökkäysvaiheen sotavankisurmat. Vertaisilleen heillä riittää ymmärrystä, oli kysen sitten uhkarohkeista tempauksista tai hermojen pettämisestä perääntymisvaiheessa. Valkeasaaren jälkeen JR 1 käytännössä hajotettiin. Myöhemmin Perinnekilta ja veteraanijärjestöt toivat taistelutoverit taas yhteen. Todellisuus eläähenkiin jääneiden tarinoissa – ja tässä teoksessa. Satavuotisen Suomen kannattaisi kuunnella heitä. Yksi rykmentti, sata tarinaa muodostaa itsenäisen rinnakkaisteoksen Janne Mäkitalon ja Jukka Vainion sotahistorialliselle teokselle Valkeasaaressa läpimurto – Jalkaväkirykmentti 1 jatkosodassa (Docendo 2013).

 

Jatkosodan kertomukset perustuvat muistitietoon. Perustana ovat sotaveteraanien kertomukset, pääosin Valkeasaaresta vuodelta 1944, JR 1:n taipaleelta, Leningrad – Viipuri -valtatiellä. JR 6:n rykmentinkomentaja evl Tauno Viljanen antoi käskyn taisteluhautojen parantamiseksi. Öljymäki oli Rykmentin komentopaikka, johon kiinnitettiin erityishuomio. Lempaalan Munakukkulalla sijaitsivat pomojen hienostotilat. Kannaksella oli vihollisen 4 -kertainen ylivoima Neuvostojoukoilla. Saksa hyökkäsi Neuvostoliitto 22.6.1941 ja antoi sodanjulistuksen. Kovia taistelupaikkoja olivat mm. Ojajärvi – Kaukola, Sakkolan aseman valtaus, Taipaleenjoki, Äyräpää, Vuoksi, Valkjärvi, Lempaala. Miehistössä herätti harmia huono johtajuus. Viipurin valtaus, vanhan valtakunnan rajan taistelut, asemasotaa Lempaalan Munakukkulalla. Viihdytyskiertueet olivat Kannaksella suurhyökkäyksen aikana, jolloin komentaja oli kenr.ltn. K.L. Oesch. Myös Mannerheimin kuin myös kenr.ltn. A. F. Airon sodanjohtoa kritisoitiin.

 

UNTO VASKUU