Uutuuskirja talvisodan pimeästä puolesta – Mitä vangiksi jääneelle ja epäselvissä oloissa kuolleelle sotilaalle tapahtui?

Reinon sota ei mennyt kuten sankaritarinoissa. Oli käsky lähteä, oli esimiehen sana. Oli peruuttamattomia tekoja ja vihollisen vankileiri – ja mahdollisuus selvitä. Reino ei selvinnyt. Mitä hänelle tapahtui? Raija Ylönen-Peltosen uutuuskirja ”Vain sodassa kuollut mies” pureutuu talvisodan pimeään puoleen ja puhumattomuuden perintöön, kohtaloihin, jotka on häivytetty sodan sankaritarinoista.

Joulukuussa 1939 Reino jäi puna-armeijan sotavangiksi, ja hänet lähetettiin vakoojana takaisin Suomeen. Suomessa Reino vangittiin uudestaan, ja virallisen version mukaan hän kuoli Mikkelin pommituksessa tammikuussa 1940. Huhujen mukaan Reino teloitettiin. Joukko-osasto kirjasi hänet kadonneeksi, ja omaisille hänen ilmoitettiin kaatuneen, mutta häntä ei koskaan siunattu poissaolevana. Hänen kuolemallaan ei ole päivämäärää eikä kuolintodistuksessa allekirjoitusta. Hän ei ole sankarivainaja eikä virallisesti sotavankikaan. Mitä Reinolle oikein tapahtui?

Talvisodan aikana lähes tuhat suomalaissotilasta jäi sotavangiksi. Uutuuskirjassaan ”Vain sodassa kuollut mies” sota-ajan aineistoihin erikoistunut Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen on jäljittänyt Reinon vaiheita. Reino kuului poikkeusoloissa henkensä menettäneisiin, joiden kuolinsyytä ei saanut kertoa omaisille. ”Suomalaisten sotilaiden joukossa oli niitä, jotka suunnittelivat vihollisen puolelle kääntymistä ja niitä, jotka joutuivat vangiksi tahtomattaan. Vangitsemistilanteella oli harvoin todistajia. Asiakirjoihin jääneet merkinnät perustuivat valitettavan usein asetoverien tai esimiehien käsityksiin tapahtumista”, Ylönen-Peltonen kuvailee.

”Reinon omaisille ei koskaan virallisesti ilmoitettu Reinon kuolinsyytä tai -olosuhteita. He eivät saaneet tietää Reinon sotavankeudesta tai paluusta Suomeen. Puolison ja äidin tietoon kantautui huhupuheita, ja niiden myötä sukupolvelta toiselle siirtyneessä tarinassa tapahtuneelle ei edelleenkään löydy ääneen lausuttavia sanoja”, Ylönen-Peltonen summaa.

”Vain sodassa kuollut mies” on tositarina sodan vaietusta vaiheista ja salatuista kohtaloista. Samalla se antaa äänen omaisten loppumattomalle odotukselle tilanteissa, joissa tietoa ei ollut tai sitä ei saanut kertoa.

Raija Ylönen-Peltonen työskentelee Kansallisarkistossa ylitarkastajana. Hän on erikoistunut sota-ajan aineistoihin. Hienotunteisuudesta Reinon sukulaisia kohtaan Ylönen-Peltonen kirjoittaa Reinosta pelkästään etunimellä.