sissipartio_kannaksella (2)

Atso Haapanen, Sissipartio Kannaksella


Karisto Oy 2014,
ISBN 978-951-23-5809-0,
177 sivua

Jatkosodan ensimmäisinä päivinä kahdeksan miehen partio lähetetään kersantti Tolvasen johdolla vaaralliseen tiedusteluoperaatioon Karjalan kannakselle.



Tositapahtumiin perustuva sotaromaani jatkosodan ensimmäisiltä päiviltä

Sotakirjailija Atso Haapanen (s. 1963) on julkaissut useita sotahistoriaa koskevia tietoteoksia ja sotaromaanit Sissipartio Veikko (2012) ja Punainen tähti (2013).
Jatkosodan ensimmäisinä päivinä kahdeksan miehen partio lähetetään kersantti Tolvasen johdolla vaaralliseen tiedusteluoperaatioon Karjalan kannakselle. Kaikki miehet ovat kotoisin Karjalasta ja täynnä tahtoa saada talvisodan rauhanteossa menetetyt kotikonnut takaisin. Nyt entisellä kotiseudulla joutuu väistelemään vihollisen partioita.
Sissipartio Kannaksella on tositapahtumiin perustuva romaani vaarallisesta ja rankasta tiedusteluretkestä. Romaani on dramatisoitu sissien partiokertomuksen ja ilmavoimien raporttien pohjalta.
Kirjan pääpartio – Sissipartio Tolvanen toimi Karjalan kannaksella 30.6. – 19.7.1941. 8 kaukopartiomiestä laskettiin junasta alas Myran vartioasemalla. Partionjohtajana toimi kersantti Ilmari ”Immu” Tolvanen, joka oli kotoisin Kivennavalta eli omasi merkittävän kotikenttäedun toiminnoissaan. Partion jäsenet olivat kokeneita kaukopartiomiehiä. Partion tavoite oli tehdä tiedustelua rauta- ja maantiellä Kivennavalle saakka. Komppanian päällikkö kapteeni Vehniäinen kävi toivottamassa onnea kaukopartiolle. Paavilainen, joukon ”häntäheikin” mielilause kuului ”Sodassa tapetaan ja rakkaudessa naidaan”.
Partio sai matkaansa uutukaisen Kyynel M7 –radion, josta tuli kaukopartioiden vakinaista kalustoa sittemmin. Tehtäviin kuului myös radan räjäytys. Kärpänen heräsi siihen tunteeseen, ettei kaikki ollut kunnossa. Kohta huomattiin ryssän maantiepartio, joka kulki kuorma-autolla lentokentälle.
Alkoi kiusallinen ja vaikea lopputaival ja takaisinpaluu. Tuli tarkkaan huomioida koneiden liikkeet ja lennot. Tulia ei saanut pitää ryssän läheisten tähystystornien vuoksi. Rajussa taistelussa sekä partionjohtaja Tolvanen että naisten suosikki Paavilainen kuolevat.
Kirja kertoo todellisten korpisoturien maailmasta. siellä eivät pärjänneet heikkohermoiset ja perääntyvät tyypit. Kotiseututuntemus oli kyllä suureksi avuksi. Sitkeät sissit pärjäsivät kehnollakin muonavarastolla päiväkausia. Rajut yhteenotot vihollisen kanssa vaativat uhreja puolin ja toisin. Raskain menetys on aina partionjohtajan menetys. Mutta sota on julmaa, seuraaja astuu tilalle, ja sotaelämän on jatkuttava …

Unto Vaskuu