Kätketyt kiväärit, veriset pistimet

Aseiden kätkentä ja niiden etsinnät johtivat väkivaltaan 1917–1918

Ensimmäinen perusteellinen selvitys kahden tahon varustautumisesta ja aseiden hallussapidosta syntyneistä kiistoista sortovuosista vapaustaisteluihin Suomessa.

Aseellinen varustautuminen venäläishallinnon kumoamiseksi sai sytykkeensä Helmikuun manifestista 1899. Toiminnalla oli vain pieni kannatus eikä lainkaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Asehankkeet tulivat tunnetuiksi, kun karille juuttunut aselaiva John Grafton lasteineen räjäytettiin. Tämä aloitti venäläissantarmien toimet porvarillisten aktivistien ja sosiaalidemokraattien yhdessä puuhaamien asehankkeiden paljastamiseksi.

Kun ideologiset erot lopettivat yhteistyön, aktivistit hankkivat aseita laivakuljetuksina meren takaa ja punaiset venäläissotilailta kasarmin aidan takaa. Raitiotielakosta syntynyt eripura johti ensimmäisen kerran kahden osapuolen ammuskeluun Hakaniemessä elokuussa 1906.

Aseiden hankinnat liitettiin yhä kiinteämmin ideologisiin tavoitteisiin, yhtäältä pasifistisen sosialidemokratian syrjäyttäneeseen radikaalisosialismiin ja toisaalta porvarillisten aktivistien suomalaiskansallisiin itsenäisyyspyrkimyksiin. Keväällä 1917 tuli kolmannesta osapuolesta, aseita etsineistä kurittomista ja nälkäisistä venäläissotilaista yhä suurempi uhka yhteiskuntajärjestykselle.

Marraskuun 1917 suurlakon vaiheissa sai alkunsa aseiden punakaartilaisten ryöstöjen ja murhien aalto, jonka tekosyynä oli aseiden etsintä.  Vasta Leninin lupaamat asejunat tammikuun lopussa 1918 tekivät vallankumouksen aloittamisen Suomessa mahdolliseksi. Heikosti aseistautuneet mutta punaisia paremmin organisoidut suojeluskunnat joutuivat altavastaajina vuoden 1918 sotaan.

Tieto, luulo tai oletus vastapuolen kätketyistä aseita johti väkivallan ja koston kierteeseen, jota valkoisten voitto toukokuussa 1918 ei lopettanut. Aseiden etsinnästä johtunutta punaista terroria seurasi samoin asein toteutettu vielä hirmuisempi valkoinen terrori keväällä ja kesällä 1918.

Kätketyt kiväärit, veriset pistimet on kertomus kansallisen idyllin muuttumisesta sisäisen eripuran ja väkivallan aikakaudeksi. Aseista käydyt kiistat johtivat vihaan, pelkoon ja kostoon. Poliitikot heiluttelivat aluksi aseita, kunnes aseet alkoivatkin heilutella poliitikkoja.

Filosofian lisensiaatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson on julkaissut yli 20 tietokirjaa ja satoja museonäyttelyitä sivistyshistorian monilta aloilta.

Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit, veriset pistimet (Docendo 2020), sidottu, 406 sivua.