Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula

 

Ahvenanmaan puolueettomuus ei ole itsestään selvyys, pikemminkin päinvastoin 

Ahvenanmaa on pari vuosisataa ollut Itämeren rantavaltioiden kiistakapula, huolestuttava uhkatekijä ja tavoiteltu saalis. Voimapoliittinen pelitilanne on kuitenkin jäänyt piiloon puolueettomuudesta ja aseettomuudesta rakennetun diplomaattisen kulissin taakse. Alueen historian arviointi auttaa ymmärtämään nykyistä tilannetta, ehkä tuleviakin.

Itämeren turvallisuuspoliittinen kenttä on 2010-luvulla virittynyt uuteen asentoon. Venäjän eurooppalaisiin naapureihinsa suuntaama paine ja Nato-puolustuksen asettuminen Baltian alueelle säteilevät suurvaltajännitettä Skandinaviaan. Sotaharjoitukset ja ilmatilaloukkaukset horjuttavat alueen tasapainoa.

Itämeri ei ole enää toisen supervallan hallitsema sisämeri. Kun lähialueen perusasento muuttuu, muuttuu myös Suomen ja varsinkin Ahvenanmaan turvallisuustilanne, sillä maantieteelle emme voi mitään.

Ahvenanmaan puolueettomuutta ja aseettomuutta on suojattu diplomaattisilla julistuksilla. Mutta aina kun Itämerellä on ollut sotilaallista jännitettä tai sota, aseellinen toiminta on mitätöinyt Ahvenanmaan puolueettomuuden. Puolueettomuus ja aseettomuus eivät voi toteutua, ellei ole niiden koskemattomuutta suojaavaa voimaa.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on arvostettu kolumnisti, kommentaattori ja tietokirjailija.

Jukka Tarkka: Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo 2020), sidottu, 224 sivua.