Juha Parkkonen

Yliluutnantti (res)
Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja
puheenjohtaja@helresp.fi

Ylennysten käsittely on muutettu vastaamaan puolustusvoimien nykyistä rakennetta ja normiin on sisällytetty jo aikaisemmin toteutettuja käytänteitä.

Ylentämisen ohjeet muuttuvat

Kirjoitin edellisessä Helsingin Reservin Sanomien numerossa Pääesikunnassa valmisteltavana olevasta reserviin ja varareserviin kuuluvien asevelvollisten ylentämistä ohjaavasta normista. Reserviläisliitto antoi tammikuussa lausunnon luonnoksesta ja helmikuun lopulla Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg hyväksyi uudistetun normin otettavaksi käyttöön 1.7.2015 lukien.

Tarve normin uudistamiselle oli selkeä. Vanhan normin sisältö ei vastaa enää puolustusvoimauudistuksessa muuttunutta puolustusvoimien organisaatiota. Esimerkiksi aliupseerien ylentämisestä vastasivat aikaisemmin sotilasläänien komentajat, joita en enää vuoden vaiheen jälkeen ole ollut virassa. Toisaalta sodan ajan puolustusvoimien vahvuuden pieneneminen ja reserviläisten sijoitusaikojen lyheneminen ovat johtaneet ylennettävien määrän vähenemiseen.

Ylennysnormin osalta ei voida puhua kokonaan uudesta normista vaan paremminkin vanhan normin päivittämisestä. Se noudattaa rakenteeltaan ja sisällöltään edellistä, vuonna 2009 käyttöönotettua normia. Myöskään ylentämisen yleisiin periaatteisiin ei ole tullut muutoksia. Ylennysten käsittely on muutettu vastaamaan puolustusvoimien nykyistä rakennetta ja normiin on sisällytetty jo aikaisemmin toteutettuja käytänteitä. Uudessa normissa todetaan mm. selkeästi, että miehistön sotilasarvosta alikersantiksi ylennettävä asevelvollinen jatkaa reservissä 60-vuotiaaksi asti.

Suurimmat periaatteelliset muutokset koskevat ylentämisen perusteena olevaa koulutusta sekä poikkeusolojen muita tehtäviä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asema puolustusvoimien strategisena kumppanina näkyy selvästi normissa. Uutena asiana normiin on kirjattu, että Pääesikunta voi tehdä esittelystä ns. ennakkopäätöksiä koulutusohjelmista tai kursseista myönnettävistä rinnasteisista kertausharjoituspäivistä, mikä yhtenäistää käytäntöjä eri aluetoimistojen välillä. Uusi normi mahdollistaa myös Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton koulutusten hyväksymisen huomioitavaksi ylennysten perusteena aluetoimiston päätöksellä.

Täysin uusi osio on mahdollisuus rajoitetusti saada ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä koulutuspäiviä omaehtoisesta sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä. Esimerkiksi hyväksytysti suoritettu oppaan (ohjesääntö) opiskelu ja tentti puolustusvoimien verkko-oppimisympäristössä, osallistuminen Reserviläisurheiluliiton jotokselle tai ampumataitotesti reserviläiskiväärillä voidaan jatkossa ottaa ylennyksissä huomioon. Asiasta on tulossa tarkentava Pääesikunnan ohjeistus.

Sijoitetun reservin pieneneminen ja reserviläisten aikaisempaa laajempi varaaminen yhteiskunnan muihin poikkeusolojen tehtäviin on huomioitu uudessa ylennysnormissa useammallakin tavalla. Aikaisemmin ylennettävältä edellytettiin pääsääntöisesti sodan ajan sijoitusta mutta nyt riittää, että reserviläinen on sijoitettu tai sijoitettavissa tehtävään, joka mahdollistaa ylentämisen tai hänet on varattu poikkeusolojen muuhun tehtävään (henkilövaraus). Nämä muutos helpottaa etenkin mahdollisuutta ylentää ylempiin aliupseerin arvoihin. Uusi normi mahdollistaa myös kokonaisturvallisuutta lisäävässä tehtävässä (esim. henkilövaraus) olevan reserviläisen ylentämisen ilman kertausharjoituskoulutusta tai kriisinhallintapalvelusta.

Reserviläisliitto esitti lausunnossaan ylennysten minimivälin lyhentämistä nykyisestä viidestä vuodesta. Uusi normi antaa mahdollisuuden ylentää ylikersantiksi saakka kun edellisestä ylennyksestä on kulunut neljä vuotta.

Uusi ylennysnormi myös osittain kiristää ylentämisen edellytyksiä, joilla selvästi tiivistetään ylennyksen yhteyttä poikkeusolojen tehtävään ja kouluttautumiseen. Ylennyksen edellytyksenä olevan viimeisimmän koulutustapahtuman tulee olla alle viisi vuotta vanha ja yleisarvostelun ja kenttäkelpoisuuden vähintään tasoa 3. Uudessa normin mukaan ylennysesitykselle on oltava vahvat perustelut jos se tehdään sinä vuonna, jona asevelvollinen on täyttänyt tai täyttää 60 vuotta.

Merkittävin muutos tässä suhteessa on miehistöön kuuluvien ylentäminen alikersantiksi, joiden osalta uusi normi edellyttää, että asevelvollinen on toiminut reservin koulutustapahtumassa aliupseerin tehtävässä tai on osoittanut kelpoisuutensa toimia johtajatehtävässä. Hänen on myös oltava sijoitettu tai sijoitettavissa aliupseerin tehtävään. Reserviläisliiton esitys miehistöön kuuluvien reserviläisten mahdollisuudesta tulla ylennetyksi kersantin sotilasarvoon ei toteutunut uudessa normissa.

Uudessa ylennysnormissa näkyy halu pitää kiinni tiukoista kriteereistä ylimpien reservin sotilasarvot kohdalla. Sotilasmestarin ja majurin (vast) sotilasarvoon ei riitä sijoituskelpoisuus vaan hänen on oltavasijoitettu kyseistä sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien tehtävään tai varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus).

Ensimmäiset uuden normin mukaiset ylennykset toteutetaan tämän vuoden itsenäisyyspäivänä. Toivottavasti entistä useamman piirimme jäsenen toiminta maanpuolustuksen eri tehtävissä huomioidaan laajemmin myös ylennysten valmistelussa.