Yhteiset sotavangit -teos pureutuu natsi-Saksalle luovutettujen sotavankien vaiheisiin
Saksalaisille viranomaisille luovutettujen sotavankien kansallisuus, luovutusten syyt ja vastuut sekä vankien myöhemmät vaiheet ovat saaneet runsaasti huomiota niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Ida Suolahti antaa vangeille kasvot kirjassaan Yhteiset sotavangit (Gummerus). Suolahti tutkii pintaa syvemmältä sotavankien elämänkohtaloita ja analysoi tarkasti Suomen ja Saksan välisen yhteistoiminnan piirteitä.
Suomalaiset olivat pitkään siinä käsityksessä, että Suomen ja Saksan yhteistyö oli jatkosodan aikana ollut vähäistä mutta välttämätöntä. Suomalaiset viranomaiset tekivät kuitenkin aktiivisia päätöksiä luovutuksista yhteistyössä saksalaisten kanssa ja luovuttivat kommunisteja ja juutalaisia tietoisena heidän tulevasta kohtalostaan saksalaisten vankina. Suomi luovutti natsi-Saksalle jatkosodan aikana yhteensä noin 3 000 neuvostoliittolaista sotavankia, joiden joukossa oli myös siviilejä.
Keitä luovutetut sotavangit olivat ja miksi heidät luovutettiin? Oliko tavoitteena heidän asemansa tarkoituksellinen heikentäminen vai kohentaminen? Osallistuiko Suomi Saksan rinnalla tuhoamissotaan tai jopa holokaustiin? Suolahti purkaa aihetta luovutusten taustatekijöiden ja seurausten kautta. Tärkeimmiksi luovutusperusteiksi nousevat maailmankatsomuksellinen sota kommunismia vastaan, sotilastiedustelu ja vastavakoilu sekä vastaanottajan työvoiman tarve.
”Sodan pyörteet paiskoivat ihmisiä pitkin Eurooppaa, mutta Suomen ja Saksan toisilleen luovuttamat sotavangit olivat joutuneet maailmanpolitiikan pelinappuloiksi jo ennen toista maailmansotaa.”
FT Ida Suolahti on helsinkiläinen historiantutkija. Hän väitteli vuonna 2016 jatkosodan sotavankien kohtaloista ja toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Yhteiset sotavangit on Suolahden väitöskirjan popularisoitu versio.
Ida Suolahti:
Yhteiset sotavangit – Suomen ja Saksan vankiluovutukset jatkosodassa
461 sivua
Saatavana myös sähkökirjana
