Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus uudistuu
Työnsä maaliskuussa päättänyt eduskunta hyväksyi viimeisinä istuntopäivinään vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain ja aselain uudistukset, joilla yhdessä ja erikseen on tuntuva vaikutus vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen.
Niin sanotun vape-lain uudistuksella vahvistetaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä selkeytetään ja tehostetaan työnjakoa Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) välillä.
Uudistuksen myötä vapaaehtoista maanpuolustusta kyetään nykyistä paremmin kehittämään kokonaisuutena. Uudistus parantaa MPK:n mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoista maanpuolustusta tunnetuksi erityisesti nuorille ja naisille. Uudistuksella myös varmistetaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen elinvoimaisuus koko valtakunnan alueella.
MPK on vuodesta 1993 alkaen toiminut Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, joka edistää maanpuolustusta koulutuksen sekä tiedotuksen ja valistuksen keinoin. Lakisääteisen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen lisäksi MPK järjestää muuta kokonaisturvallisuutta edistävää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.
Vuoden 2020 alusta voimaantuleva lakipäivitys täsmentää MPK:n julkiset hallintotehtävät: sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, tutustumistoiminta nuorille ja naisille, kansainvälinen koulutustoiminta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva tiedotus ja valistus. Lisäksi MPK kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä ohjaa, tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjensä maanpuolustuskoulutusta. MPK:lla on 14 maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta toimivaa jäsenjärjestöä.
Reserviläisten koulutuspolkuihin tulee uusia mahdollisuuksia. Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoinen asepalveluksen jälkeen reserviläiset voivat osallistua MPK:n sotilaallisia valmiuksia edistävään koulutukseen sekä Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin ennen mahdollisia kertausharjoituksia. MPK:n lähes 2 000 sitoutunutta sotilaskouluttajaa voivat toimia reserviläisten kouluttajina vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä kertausharjoituksissa.
Reserviläisten koulutusmahdollisuudet paranevat, kun MPK:n vastuulla olevaan sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen saadaan Puolustusvoimien aseita ja välineitä käsittelykoulutukseen. Ampuma-aselain ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakien uudistukset yhdessä parantavat MPK:n omien ammuntojen järjestämismahdollisuuksia.
MPK:n koulutuksessa hyödynnetään Puolustusvoimien avointa oppimisympäristöä, virtuaalikoulutusympäristöä ja simulaattoreita sekä tarvittavia aseita ja koulutusvälineitä. Reserviläisillä onkin mahdollisuus osoittaa kouluttautumisensa ja pätevyytensä ja sitä kautta tulla sijoitetuksi sodan ajan paikallisjoukkojen tehtäviin.
Sotilaallisia valmiuksia edistävän koulutuksen kurssimaksujen alentaminen mahdollistaa kursseille osallistumisen yhä useammalle. Maksujen aleneminen riippuu valtionavun suuruudesta.
Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen resurssien lisäys parantaa paikallispuolustuksen suorituskykyä. MPK:n henkilöstöresurssit ja toimintamahdollisuudet paranevat merkittävästi, kun sen organisaatioon rekrytoidaan kokonaan uusi henkilöstöryhmä, valmiuspäälliköt. Valmiuspäälliköt tekevät yhteistyötä Puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa paikallispataljoonien koulutustarpeiden tunnistamisessa ja vapaaehtoisten rekrytoinnissa.
Uuden lain toimeenpano edellyttää käytännön toimenpiteitä. Kaikki koulutusohjelmat tarkistetaan ja uusia laaditaan siten, että ne muodostavat reserviläisille nousujohteisia tehtäväpolkuja.
MPK:n koulutuksen laatu varmistetaan. Kouluttajien valmentajina ja edellytysten luojina toimivat MPK:n palkattuun henkilökuntaan kuuluvat koulutuspäälliköt. Harjoitusten ja kurssien johtajina toimivat vapaaehtoiset ovat harjaantuneet tehtäviinsä kouluttajakoulutuksissa ja toimiessaan eri tehtävissä. Kursseista koottavan osallistujapalautteen pohjalta tehdään itsearvioinnit ja koulutusohjelmia auditoidaan MPK:n koulutuksen laatuvaatimusten ja arviointikriteerien perusteella.
MPK:n mahdollisuudet turvallisuuden tuottamiseen paranevat. Vuoden jokaisena viikonloppuna, koko maan kattavan MPK:n koulutuspaikoilla, järjestetään lähes 40 kurssia, joihin osallistuu noin 1 000 henkilöä. Koulutuksen tuloksena syntyvä vuosittainen 90 000 koulutusvuorokautta on merkittävä lisäarvo Suomen kokonaisturvallisuudelle.
Tapio Peltomäki
Pertti Laatikainen
Tapio Peltomäki on MPK:n hallituksen puheenjohtaja, everstiluutnantti (res) ja Pertti Laatikainen, MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali (evp).
