Tali-Ihantalan taistelu yksilön näkökulmasta

Tali-Ihantalassa 1944 ratkaistiin Suomen kohtalo jatkosodassa. Suurimman yksittäisen torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton suunnitelmat etenemisestä syvemmälle Suomeen alkoivat hiipua. Tietokirjailija Mika Kuljun teos Kohtalona Tali-Ihantala – Ihmisiä Suomen ratkaisutaistelussa kertoo suurtaistelun vaiheet päivä päivältä henkilötarinoiden kautta. Historia piirtyy niin suomalaisen jalkaväen kersantin, lääkintälotan, sotapelkuruudesta teloitetun, saksalaisen lentäjän, Neuvostoliiton marsalkan kuin ruotsalaisen vapaaehtoisen näkökulmasta. Lopputuloksena on kokonaiskuva, joka poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sankarimyytistä.

Tali-Ihantala 1944 on suurin koskaan Pohjoismaissa käyty taistelu, joka vaati kahdessa viikossa yli 1100 suomalaisen sotilaan hengen. Puna-armeijan kaatuneiden määrä oli nelinkertainen suomalaisiin verrattuna. Tali-Ihantalan suurtaistelun historia on suomalaisille tuttu varsinkin kunniakkaiden joukko-osastojen nimistä ja niiden komentajista. Sotahistoriakin on kuitenkin loppujen lopuksi yksilöiden historiaa, sillä taisteluissa kaatuivat ja selvisivät tavalliset ihmiset.

Mika Kulju nostaa esille muun muassa tarinat sotamiehestä, joka väsyi tappamiseen ja Mannerheim-ristin ritarista, joka tuhosi lyhyessä ajassa kahdeksan vihollisen panssarivaunua ja katosi sen jälkeen kuin tuhka tuuleen. Kirjassa kerrotaan sankaritekojen ja voittojen ohella myös epäonnistumisista, tappioista ja katkeruudesta.

”Sairaanhoitajat saivat tottua paareilla makaavien nuorten miesten tuskaisiin ja kärsiviin ilmeisiin. Amputointien jälkeen oli henkisesti raskasta kantaa nuorukaisten jalkoja ja käsiä jätekuoppaan, joka oli sodan mielettömyyden irvokas päätepiste. Monen miehen tulevaisuudensuunnitelmat muuttuivat hetkessä kesällä 1944, vaikka moni heistä ei sitä heti tajunnutkaan. Vahvan kipulääkityksen ja houreiden keskellä moni heistä ei tiedostanut, että juoksut oli juostu tai tyttökaveria pystyi halaamaan enää yhdellä kädellä.”

Kirjaa varten Mika Kulju on tehnyt tutkimuksia niin taistelumaastoissa kuin arkistoissakin. Laajaan lähdeaineistoon kuuluu muun muassa kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, sotapäiväkirjoja ja haastatteluita.
”Sotapäiväkirjojen, muistelmien ja elämäkertojen lisäksi haluan nostaa kirjan lähdemateriaalista erityisesti esille Kansa taisteli -lehden vuosikerrat. Valitsin tarkoituksella teoksen lähteiksi paljon sodasta kerrottuja tarinoita ja niiden eri versioita, sillä haluan herättää lukijassani tervettä kriittisyyttä menneisyydestä rakennettuun kuvaan”,
Mika Kulju kertoo.

FM Mika Kulju (s. 1969) on historioitsija, joka kirjoittanut tietokirjoja vuodesta 1997 lähtien. Hänen tuotantoonsa kuuluvat mm. Oulun ihmeen tekijät (2002), Raatteen tie (2007), Tornion maihinnousu 1944 (2009), Kenraalin viisi sotaa (2011) ja Lapin sota 1944–1945 (2013).