Helsingin Reservin Sanomat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Paperilehden PDF-versiot
  • Aikaisemmat verkkolehdet
  • Etusivu 5/2016
  • Toimintakalenteri
  • Kolumni
  • Onnittelemme
  • Kirjaesittelyt

Taistelu Suomenlahden ulkosaarista

Suomenlahden saarien pienet yhteisöt jäivät suurvaltojen sodan jalkoihin 1939–1944.
Kyseessä on kokeneiden tekijöiden poikkeuksellisen näyttävä tietokirja vähempi käsitellystä aiheesta. Kirjassa on runsas kuvitus ja paljon aikalaiskarttoja.

Suomenlahden ulkosaaret Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari, Someri ja Narvi tuntuivat sata vuotta sitten lähes tavoittamattomilta kohteilta. Venäjän vallankumous, Suomen sisällissota ja Tarton rauhan meriraja katkaisivat saarelaisille tärkeät kalastusvedet ja kauppayhteydet. Suomesta käynnistyi saarille säännöllinen laivaliikenne 1920-luvun lopulla, jolloin ne alkoivat kehittyä matkakohteiksi ja elämä elpyä.

1930-luvun lopulla ulkosaarten kuuluminen Suomelle häiritsi Neuvostoliittoa, ja Molotov–Ribbentrop-sopimuksen jälkeen se päätti ottaa ne haltuunsa. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, punalaivasto valtasi suomalaisten evakuoimat tyhjät saaret. Rauhanteossa saaret menetettiin Karjalan kannaksen ohella 12. maaliskuuta 1940.

Kesällä 1941 saksalaiset valtasivat Viron, ja ulkosaarten strateginen sijainti houkutteli suomalaisia niiden takaisinvaltaukseen. Suomalaiset ottivat Suursaaren ja Tytärsaaren haltuunsa kevättalvella 1942. Suomalaiset miehittivät Suursaaren ja saksalaiset Tytärsaaren. Venäläiset pysyivät kuitenkin koko jatkosodan ajan Lavansaaressa ja Seiskarissa. Kesällä 1942 Somerista käytiin raju taistelu, joka päätyi suomalaisten voittoon.

Suursaaren puolustus joutui koetukselle, kun Suomi solmi 4. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa aselevon, johon kuului saksalaisten poistaminen Suomesta. Saksalaiset hyökkäsivät saarelle syyskuun puolivälissä. Lyhyt mutta voitokas taistelu saksalaisia vastaan oli tärkeä näyttö siitä, että Suomi pystyi täyttämään aselevon ehdot ilman puna-armeijan puuttumista asiaan. Suomalaiset menettivät ulkosaaret lopullisesti 19. syyskuuta 1944 Moskovassa allekirjoitetulla välirauhansopimuksella.

Antero Uitto on insinööri, tietokirjailija ja sotahistorian asiantuntija. Carl-Fredrik Geust on tekniikan tohtori hc. ja sotahistorian asiantuntija. Molemmat kirjailijat ovat toimittaneet yhdessä ja erikseen useita teoksia sotahistoriasta.

Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust: Taistelu Suomenlahden ulkosaarista (Docendo 2016), ISBN 978-952-291-285-5, sidottu, 256 sivua, sivukoko 200×245 mm, värikuvitus.

taistelu_suomenlahden_500px

Piirien nettisivut

Uusimmat HRS verkkolehdet

HRS verkkolehti 1/2023
HRS verkkolehti 6/2022
HRS verkkolehti 5/2022

HRS paperilehden näköisversiot

Piirien Facebook-sivut

Helsingin Reservin Sanomat
Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Julkaisijat
Helsingin Reserviupseeripiiri ry ja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Toimitus
Ari Ranto
Jari Gerasimoff

etunimi.sukunimi @ reservinsanomat.fi

Osoitteenmuutokset

Kaikki osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta:

Jäsenrekisterin eAsiointi

Suomen Reserviupseeriliiton jäsenet
Reserviläisliiton jäsenet

Jäsenrekisterin yhteystiedot
puh. (09) 4056 2010
jasenasiat @ reservilaisliitto.fi

Suomen radiotiedustelu Yhdessä vai erikseen
Scroll to top