Helsingin Reservin Sanomat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Paperilehden PDF-versiot
  • Aikaisemmat verkkolehdet
  • Etusivu 3/2023
  • Ajankohtaista 3/2023
  • Toimintakalenteri 3/2023
  • Onnittelemme 3/2023
  • Kirjaesittelyt

Pääkallosotilaiden armeijassa

Suuremman Suomen puolesta

Olavi Lempinen

Suomalaissotilas pelättyjen Waffen-SS -joukkojen riveissä. Waffen-SS oli sotaa käyvän Natsi-Saksan monikansallinen armeija, jossa palveli noin 1400 suomalaista. Yksi heistä oli Aarre Jylhänmaa.

Jylhänmaa matkasi Saksan itärintamalle kesällä 1941 ja todisti monia sodan kauheuksia. Kun suomalaisia Waffen-SS-miehiä päätettiin kotiuttaa keväällä 1942, Jylhänmaa liittyi Suomen armeijaan. Sodan päätyttyä Suomen poliittinen ilmapiiri muuttui, eikä Jylhänmaan palvelusta Waffen-SS:ssa katsottu enää hyvällä, vaan hänet irtisanottiin puolustusvoimista.

Suuremman Suomen puolesta pyrkii kuvaamaan Jylhänmaan kokemia taisteluja ja kokemuksia niin totuudenmukaisesti, kuin on lähdeaineiston pohjalta voitu tehdä. Kirja kertoo rintamasotilaan elämästä taistelujen keskellä niin kuin Jylhänmaa itse sen koki.

Kun Aarne Jylhämaa oli 1,5-vuotias, murhattiin hänen isänsä Kansalaissodassa. Sodassa suomalaiset murhasivat toisiaan. Jako valkoisiin ja punaisiin oli raaka. Päämaja sijaitsi Vaasa-Ylihärmä-Seinäjoki-akselilla. Itämeren divisioonan (Hanko) kuului 10 000 miestä. Stalinin vainoissa kuoli 20 000 suomalaista.

Suomessa toimivat ns. Suojajoukot (Schuttstaffel). Toimijana oli myös SA (Sturmabteilung). Keskitysleirit kuvasivat osaltaan sodan kauhuja. Kun Aarre Jyhänmaa lähti sotaan, hän oli 18-vuotias. NL koulutti silloin saksalaisia sotilaita.

Syttyi suusota, jossa Neuvostoliiton alaisuuteen kuuluivat Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Bessarabia. Talvisodan hengen ”isä” oli Väinö Tanner. Suomussalmi – Raatteen -taistelut jäivät ikimuistoisiksi taistelutantereiksi.

Rauhan koittaessa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolla noin 12 prosenttia alueistaan. Ns. sotakabinettiin kuuluivat mm. Heinrichs, Ryti, Tanner ja Mannerheim.

Aarre Jylhänmaa syntyi Porissa 4.9.1916. SS-hyökkäys aloitti tavallaan sotatoimet. Päädyttiin mm. Veiksel -joen toiselle puolelle. Kuuluisia sota-ajan alueita olivat mm. Lemberg ja Dnepr. Kuuluisa laulu on jäänyt elämään ”Viimeisen kerran katson Dnepriin, ennen kuin lähden täältä pois”.

Gestapo ja SS-kenraalit olivat saksan ylintä sodanjohtoa.

Aarre Jylhänmaa nukkui pois 7.12.2003 87-vuotiaana. Hänen mittavat sotakokemuksensa ovat tämän kirjan arvoisia ja kunnioittamia.

Unto Vaskuu

Suuremman Suomen puolesta – SS-mies Aarne Jylhänmaan palveluvuodet
Teksti: Olavi Lempinen
Julkaisuvuosi: 2021
Kustantaja: Bazar
Sivumäärä: 294
ISBN 978-952-37632-6-5

Piirien nettisivut

Uusimmat HRS verkkolehdet

HRS verkkolehti 3/2023
HRS verkkolehti 2/2023
HRS verkkolehti 1/2023

HRS paperilehden näköisversiot

Piirien Facebook-sivut

Helsingin Reservin Sanomat
Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Julkaisijat
Helsingin Reserviupseeripiiri ry ja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
toimitus @ reservinsanomat.fi

Toimitus
Ari Ranto
Jari Gerasimoff

etunimi.sukunimi @ reservinsanomat.fi

Osoitteenmuutokset

Kaikki osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta:

Jäsenrekisterin eAsiointi

Suomen Reserviupseeriliiton jäsenet
Reserviläisliiton jäsenet

Jäsenrekisterin yhteystiedot
puh. (09) 4056 2010
jasenasiat @ reservilaisliitto.fi

Valko-Venäjä – haava Euroopan sydämessä Vankilaromaani
Scroll to top