kirja_stalinin_salainen_jatkosota

Timo Vihavainen, Ohto Manninen
(toim.), Stalinin salainen jatkosota


Docendo 2014,
ISBN 978-952-291-091-2,
437 sivua

“Jatkosodan venäläiset dokumentit -kirja antaa lukijalle mahdollisuuden katsella jatkosodan tapahtumia tuon ajan toimijoiden silmin.”



Suomen hallituksen salaisista istunnoista
välitettiin tietoja venäläisille

Professorien Timo Vihavaisen ja Ohto Mannisen toimittama Stalinin salainen jatkosota – jatkosodan venäläiset dokumentit -kirja antaa lukijalle mahdollisuuden katsella jatkosodan tapahtumia tuon ajan toimijoiden silmin. Harvinaiset dokumentit on koottu sekä Suomen että Venäjän arkistoista. Materiaali käsittää Neuvostoliiton Suomen lähetystön raportteja, ulkomaantiedustelun agenttien tiedotuksia, operatiivisia käskyjä, sotilaallista tiedusteluaineistoa ja analyysejä sekä salaisen poliisin kokoamia mielipideraportteja.

Lukija pääsee katsomaan, millaista materiaalia Suomesta ja sen sotavalmiudesta lähetettiin Moskovaan keväällä ja alkukesällä 1941. Tietoa saatiin agenttien toimesta jopa Suomen hallituksen istunnoista. Nimeltä tunnetut henkilöt Suomen hallituksen piirissä raportoivat eteenpäin sen salaisista istunnoista, minkä ansiosta Stalin oli hyvin pian selvillä jopa siitä, mitä Ryti kertoi Saksan tulevasta hyökkäyksestä ja Suomen asemasta tulevassa sodassa.

Dokumenteista käy myös ilmi, miten aikanaan tuoreeltaan selitettiin puna-armeijan puolustustaistelun epäonnistumiset, minkä johdosta Stalin oli komentajiin erittäin tyytymätön, ja miten venäläiset vertasivat toisiinsa suomalaisia ja saksalaisia sotilaallisina vastustajina. Dokumenteissa kerrotaan myös yrityksestä
järjestää vakoilua ja sabotaasia Suomen miehittämällä alueella, ja miten ns. partisaanit raportoivat toiminnastaan.

Kirja sisältää myös salaisen poliisin keräämää tietoa siitä, miten itäkarjalaiset vertasivat olojaan suomalaisten miehityskaudella ja bolševikkivallan alaisuudessa. On vähemmän tunnettua, että monet miehityskauden kokeneet
kertoivat yksityiskirjeissään suomalaisten kohdelleen heitä hyvin ja elämän olleen parempaa kuin neuvostoaikana.
Mielipidetarkkailu kokosi myös tarkoin talteen ihmisten lausuntoja suhtautumisesta Suomen kanssa solmittuun välirauhansopimukseen.

Sen ehtoja pidettiin yleisesti aivan liian lempeinä ja oltiin katkeria siitä, että nälkää näkevä Neuvostoliitto vei Suomeen viljaa ja jopa sokeria. Salaisen poliisin muistioissa kerrotaan myös, miten Neuvostoliiton
suomalaisia tarkkailtiin vielä sodan jälkeenkin ja miten suhtauduttiin suomalaisten propagandaan.
Jotkin analyysit Suomen taloudellisesta ja sotilaallisesta tilanteesta menivät suoraan Stalinille ja Molotoville.

Kirjan tekijätiimissä mukana: Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen Helsingin yliopistosta, poliittiisen historian professori Kimmo Rentola Turun yliopistosta ja emeritusprofessori Ohto Manninen. Ljudmila Pavlovna Kolodnikova, Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutin johtava työntekijä Vasili Stepanovitš Hristoforov, juridisten tieteiden tohtori, joka toimii FSB:n arkiston johtajana ja Tatjana Semjonovna Bušujeva Venäjän Tiedeakatemian Venäjän historian instituutista.