Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään
Sodan maantiede
Pasi Tuunainen
Viidakot, vuoristot, mutaiset tasangot ja ylitsepääsemättömät virrat. Maailman sotahistoriassa tunnetaan useita esimerkkejä, joissa suurvallat tai materiaalisesti ja teknisesti ylivoimaiset armeijat ovat joutuneet vaikeuksiin epäsuotuisan ympäristön vuoksi.
Sodan maantiede analysoi, millä tavoin erilaiset maantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet maasotatoimien johtamiseen, kulkuun ja lopputuloksiin eri puolilla maailmaa sekä Suomessa. Kun otetaan huomioon taistelupaikkojen maaperä, pinnanmuodot, ilmasto-olot, kasvillisuus, säätila ja näkyvyys, voidaan selittää monia yllättäviä menestyksiä ja erikoisilta tuntuvia ja huonosti päättyneitä sotatoimia.
Maaston ja olosuhteiden merkitystä havainnollistavat runsaat erimerkkitapaukset eri aikakausilta Krimin sodasta maailmansotiin ja kylmän sodan yhteenotoista Lähi-Idän kaupunkitaisteluihin. Miksi ulkomailla kavahdettiin Karjalan ja Kainuun metsiä? Millä tavoin tunneliverkostot vaikuttivat Vietnamin sodan kulkuun? Millainen on ollut vaikeakulkuisen maaston ja vesistöjen rooli Ukrainassa käydyssä kamppailussa?
Sotilasmaantiede määrittää kulttuuri- ja ihmismaantieteelliset lähestymistavat. Geopolitiikka ja strategiat maasto- ja olosuhteiden tuntemiseen. Sotataidon historia ottaa huomioon mm. tasankomaastot, pellot ja hakkuuaukeat.
Erityinen metsätaistelutaktiikka oli erityistä suomalasille metsäsisseille. Tasankomaastot olivat erityisen haasteellisia. Suojaus- ja tieverkostot olivat oivaa taitoa suomalaisille korpisotureille. Suomussalmi, Salla, Savukoski, Kuhmo, Ilomantsi, Loimola, Siiranmäki ym. olivat sodanaikaisia merkittäviä taistelutantereita, joissa myös saavutettiin merkittäviä kotivoittoja. Metsätaistelut vaativat erityisosaamista ja – sotataitoja. Liikkeet ja näkyvyysongelmat asettivat omat haasteensa sodanjohdolle. ”Raatteen tien” -taistelut loivat pelkoa USSR:n sotilaille. Viena ja Aunus olivat hyvin katveisia alueita, joka aiheutti huonoa näkyvyyttä.
Suojärven Hyrsylän mutka nousi sekin merkittäväksi taistelutantereeksi. Viidakon sodankäynti osoittautui suomalaiseen sotamentaliteettiin soveltuvaksi. Lauri Törni oli eräs sodan sankareita, ja joka oli hankkinut sotataitojaan Yhdysvaltojen erikoisjoukoissa. Myös kapeikot vaativat omaa sotilasosaamista ja -taktiikkaa. Suistamon Kollaanjoki oli merkittävä taistelupaikka. ”Kollaa kestää” oli mannaa suomalaiselle sodankäyntitaidolle! V. 1954 ilmestyneessä Väinö Linnan Tuntemattomassa Sotilaassa, olivat esillä kaikki nämä suuret saavutukset ja sotasankarit.
Äänisjärvi, Syväri, Ayräpää, Vuosalmi olivat voittotaisteluja kesällä 1944. Myös oma Isäni Väinö Vaskuu osallistui moneen merkittävään taisteluun, mm. Syvärillä ja Lapin sodassa. Uskoisin, että Isäni yksi vahvimmista sotakokemuksista oli olla veljensä Yrjö Vaskuun (20 v) kuolinvuoteen vierellä Mikkelin Sotilassairaalassa. Nyt Yrjö -setäni lepää Virtain sankarihaudassa.
Meritaisteluissa tulivat esille mm. Suursaari, Lavansaari ja Seiskari. Suomalaiset vs. Vuoristotaistelijat oli mielenkiintoinen kohtaaminen.
Kesä 1941 alkaen alkoi ns. Lapin sota, joka osoitti suomalaisten metsämaasto -strategiaosaamista vs. Saksalaisjoukkojen taistelumaasto -osaamattomuutta. Lapin sota kesti noin 5 vuotta, jossa Isäni Väinö Vaskuu päätti koko 5 vuotta kestäneen sotataipaleensa.
Puna-armeija yritti myös Viipurin takaisinvaltausta, siinä onnistumatta. Helsingin puolustaminen edusti ns. kylmän sodan vaihetta. Myös puhuttiin ns. tilannesidonnaisesta sodankäynnistä. Pioneeritoiminnoilla luotiin erilaisia esteitä vihollisjoukkojen pysäyttämiseksi.
Sota oli kovaa ja ratsuväki raakaa, oli sodanaikainen sanonta. Koko viiden vuoden kokemus oli osoitus suomalaisen sisun ja puolustustahdon voimakkaasta halusta puolustaa omaa maataan ja sen kansalaisia.
Unto Vaskuu
Sodan maantiede – Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään
Teksti: Pasi Tuunainen
Julkaisuvuosi: 2023
Kustantaja: Gaudeamus
Sivumäärä: 445
ISBN 978-952-34522-4-4