Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941
Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa
Saksa valmisteli keväällä 1941 yllätyshyökkäystä Neuvostoliittoon peitenimellä Barbarossa. Jäämereltä Mustalle merelle ulottuvaan rintamaan saksalaiset tarvitsivat myös Suomea katkaisemaan Muurmannin radan ja osallistumaan Leningradin saartoon. Talvisodan jälkeen uhanalaiseen asemaan jääneen Suomen johtajat suostuivat Saksan pyyntöön, ja sotilasesikuntien salaiset yhteistyöneuvottelut alkoivat.
Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12. kesäkuuta tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänen tuli huolehtia siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan sotatoimia.
Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan.
Suomen johtajat olivat aluksi auliisti mukana Saksan suunnitelmissa. Vaikka kummallakin osapuolella oli omat päämääränsä, yhteistyö kesällä 1941 sujui hyvin. Kuitenkin syksyllä hyökkääjien tappioiden kasvaessa ja puna-armeijan puolustuksen sitkistyessä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat esille.
Erfurth merkitsi keskustelut Mannerheimin kanssa tarkasti muistiin. Hänen sotapäiväkirjansa vuodelta 1941 on ainutlaatuinen dokumentti ja samalla dramaattinen kertomus sodan alkuvaiheen aurinkoisten päivien tunnelman muutoksesta kohti vuoden synkkää loppua.
Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visurin teos liittyy hän jatkosodan tapahtumia käsitteleviin kirjoihinsa ”Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat” (Docendo 2013) ja ”Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947” (Docendo 2015).
Pekka Visuri: Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 – Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa (Docendo 2017), sidottu, 376 sivua.
